Virtualisointialusta uusiksi

Tovin aikaa olin jo tuskaillut kahdeksan vuotta vanhan virtualisointipalvelimeni kanssa. Pannussa ei vain yksinkertaisesti resurssit enää riittäneet, ja kun tarvekin oli kasvanut, niin jotain piti keksiä.

Joskus marraskuulla aloin sitten vilkuileen erinäisiä osia, halvimpia mahdollisia, mutta uusia toki. Tavoitteena oli saada vähintäänkin tuplaydinsuoritin ja 16 Gt:a muistia, joka olisi laajennettavissa vähintään 32 Gt saakka. Hinta ei sais päätä huimata, eli ehkä 200 €. Emolevyn ja prosessorin toimitus viivästyi pariinkin otteeseen, osittain siksi että päädyin vaihtamaan näitä lennosta, kun uusia osia piti olla saatavilla heti, muttei sitten ollutkaan. Ilmeisesti joulunaika teki tehtävänsä ja verkkokauppojen saldot ei pysynyt kysynnän mukana.

Loppujen lopuksi hinnaksi osille tuli 184 € (posteineen). Emolevy on Asrockin H410M-HDV/M.2. Prosessoriksi valikoitui Intel Celeron G5900. Ja nämä siis uudella LGA1200 -kannalla. Muistina 16 Gt Lexarin 2666 MHz DDR4 ja kiintolevynä se Hazen järjestelmälevyn takuusta saatu uusi 240 Gt Kingstonin UV400. Ostosten heikoimmaksi lenkiksi osoittautui Akygan -virtalähde. 15 € hurjalla hinnalla ei saanut onnea, vaan laite alkoi neljän päivän jälkeen boottailla ja lähti saman tien takuuhuoltoon. Onneksi ”vanha” Kolink jaksaa vääntää korvaajana. Josko tämä nyt sitten menisi seuraavat kahdeksan vuotta, tai edes viisi 🙂

Tiedon valtaväylällä

Internet-yhteys tuo keskustelun kulmakivi maaseudulla. Jos jollekulle on epäselvää, niin näin maaseutukaupungissa asuvana internetyhteydet ovat mitä ovat. Kuitua tulee paikkapaikoin ja 4G toimii miten sattuu, kuparit on pääsääntöisesti kerätty pois, mutta siellä täällä sitäkin kautta on mahdollisuus tiedon valtaväylälle vielä päästä. Oma internet on toiminut kahden yhteyden päällä 20/1M ADSL:n ja 150M 4G:n, näistä jälkimmäisen käytännönnopeudet ovat olleet sisäänpäin 2-15M ja ulospäin 1-7M välillä. Mutta koska Korona, etätyöt, perhe, niin eihän nuo nopeudet riitä.

Haapavedellä kuituhanke on aloitettu ja lopetettu, tai jotakin sen suuntaista, liian monesti. Viimeksi hankehakemus oli viimeisiä korjauksia vaille valmis ja tarvittiin korjattuun pöytäkirjaan vain allekirjoitukset, mutta niin vain saatiin sekin homma torpattua, yhden omaan napaansa tuijottelijan ansiosta. Tuohon mennessä Elisa ehti rakentamaan kuitua jonkin matkaa ja haalimaan näin ollen tärkeitä asiakkaita.

Joskus syksyllä kaupunki ilmoitti että Siikaverkko alkaa selvittämään kuidun rakentamista Haapavedelle. Elisa ei tällä kertaa kuitua alkanut laajentamaan, mutta loppuvuodesta huomasin että VDSL-saatavuus oli omaankin torppaan ilmaantunut. Työnantajalle viestiä ja kohta oli 100/50M VDSL käytössä, joskin ulospäin menevä kaista ei taivu kuin 25M, mutta sekin on jo huomattava parannus vanhaan. Aiemmin olin jo vaihtanut 4G-yhteyden 300M ”5G-yhteydeksi”, vaikka 5G-verkkoa ei oma operaattori Haapavedellä vielä tarjoakaan, niin 4G kyllä tuohon 300M taipuu. Ja koska nopeampi yhteys, niin priorisoituu korkeammalle nopeuksia jaettaessa (vink vink). Tosin oma Modeemi ei taipunut kuin max. 100M, joten se meni uusiksi. Nykyisellään 4G-yhteys näyttäisi keskinopeudeksi 58/29M. Joka nyt on jo ihan kohtuullinen, joskin vaihtelua on paljon, kuten ao. graafista käy selville. VDSL-liittymä on tässä kisassa ihan selkeä voittaja tasaisuudellaan.

pfSenssit

Joskus olen aiheesta tainnut mainitakin, mutta taloutemme internet on tullut jo pitkään ns. kahta reittiä, ADSL:n ja 4G:n läpi. Tämä ei ole ollut mikään operaattorin valmis viritelmä, vaan itse rakennettu ja ylläpidetty. Keskeisenä osana järjestelmää on ollut TP-Linkin TL-R470T+ kuormantasaava reititin. Tuo laite kuitenkin alkoi pikkuhiljaa osoittamaan resurssien puutetta. Oleellisimpina osana oli, että laitteessa on vain 100M verkkoliitännät.

Koska varastoon oli päässyt kertymään ylimääräistä rautaa parinkin koneen verran, niin päätin eräänä kauniina (saattoi olla rumakin) päivänä kokeilla gatewayn rakentamista pfSensellä. Alustavan selvityksen perusteella järjestelmästä löytyi kaikki tarvittavat ominaisuudet ja lisäksi paljon muutakin. Vielä kun aikanaan varastoon ostamani verkkokortit osoittautuivat Gbit-korteiksi, oli ilo ylimmillään. Nollabudjetilla sitten rakentelin koneen ja tuikkasin pfSensen sisään. Verkot kohdilleen, asetusten (manuaalinen) kopiointi laitteiden välillä ja johtojen vaihto. Siinähän se yksinkertaisuudessaan. Tosin, koska laitteet palvelinkaapissa ovat fyysisesti aivan eri paikoissa, niin hieman vaadittiin johtojumppaa, mutta muuten helppoa kuin mikä.

Virrankäyttö mahtaa tuolta osin olla hieman suurempaa, mutta tuskin montaa euroa vuositasolla eroa on, joten no props. Homma rokkaa ja pelittää, ja se on pääasia.

Hazen järjestelmälevy uusiksi

Mitenhän tämän blogin oppis muistaan silloin ku tulee noita asennuksia/hankintoja tehtyä, noh, julkaistaan näin jälkikäteen useampi artikkeli näin niinkuin melkein vuoden ajalta 😀

Maaliskuussa alkoi Hazen järjestelmälevynä toiminut Kingstonin UV400 SSD oireilemaan ja kirjoitusnopeudet jäivät n. kolmasosaan siitä mitä niitten piti olla. Noh, ei muuta kuin takuuajan puitteissa yhteyttä Jimmsiin ja prosessin pyörähdettyä olikin jo ”uusi” SSD odottamassa seikkailuja.

Koska kyseessä kuitenkin oli järjestelmälevy, niin olin kaukaa viisas ja ennen takuuprosessin aloittamista tilasin 512 Gt:n Gigabyten M.2 NVMe SSD:n, johon sitten järjestelmän siirsin ja homma rokkasi taas. Ja jottei homma menisi tylsäksi, niin NVMen päälle tilasin EK Waterblocksin jäähdytyssiilin. Tämä siis lähinnä visuaalinen lisä. Takuusta saatu levy jäi sitten odottamaan mahdollista toimintaympäristöään ”varastoon”.

F..k Corona

Koronavirus tuli ja valtasi maapallon, myös Suomen. Itse kuulun riskiryhmään ja myös lähisukulaisia on riskiryhmässä, joten kyllähän tämä ajatuksia herättää. Nörtit ovat kuitenkin heränneet taistelemaan, Youtube-tähdet johtotähtinään. Folding@Homen lääketieteelle suorittamaa laskentaa on viime viikkojen aikana valjastettu tekemään uskomaton määrä koneita. Tekniikkatubettajilla on tähän sotaan paljon annettavaa. Useilla heistä lojuu ”nurkissa” joutilaana esim. high-end -näytönohjaimia, joilla on todella tehokasta tehdä laskentaa. Lieneekö jo Bitcoin-louhijat heränneet samaan.

Omalta osaltani kytkin heti virtualisointialustan kahden coren prossusta yhden suorittamaan laskentaa. Tämän jälkeen yksi joutilas kone (2 corea) kytkeytyi myös tekemään osansa ja toissapäivänä sain vielä yhden joutilaana maanneen raudan (2 corea) kasattua ja kytkettyä foldaamaan. Haze on näistä kuitenkin se joka eniten tulosta tekee, vaikkei jatkuvasti foldaakaan. Näytönohjaimen laskentateho tässä vain on omaa luokkaansa.

Koronavirus, kuten muutkin influenssat hyvin todennäköisesti hiipuu ajan myötä, mutta ennen sitä, taistellaan.

Vanhojen komponenttien testausta

Hazea puskee

Vuoden 2020 alkuun löysin juurikin sellaisen kotelon mitä olen kaivannut. Alunperin olin suunnitellut päivittävän Fractal Designin Define R6:een, mutta Instagramissa törmäsin monessa koneessa samaan koteloon ja aloin selvittämään mistä oli kyse. No kauaa ei ihmetellä tarvinut, kun selvisi että kyse oli saksalaisen modaajamestari 8auerin Lian Lille suunnittelemasta PC-O11 Dynamicista. Pari päivää speksejä tutkailtuani ostopäätös oli valmis ja koppa lähti tilaukseen.

Kotelon saatuani aloin purkamaan vanhan ja miettimään miten uusi järkevimmin rakentuisi. Ihmeenkin helposti komponentit ja jäähdyttimet löysivät paikkansa. Sivuseinän 360 mm korkea tuuletusaukko oli hienoinen pettymys, olisi tuon hintaiseen koteloon voinut olettaa jonkinlaiset peitelevyt tulevan kaupan päälle, mutta ei. Alkuun nakkasin tuohon jo jonkun vuoden ikään ehtineet NoiseBlockerin puhaltimet (2x), mutta tuossa vaiheessa oli jo selvää että niille etsitään valkoiset korvaajat. Koska budjetti kuitenkin tässä vaiheessa oli minimissään, niin en halunnut sijoittaa mihinkään Corsairin premium-rgb-hämmentimiin, vaan totesin että 7,5 € Arctic P12 ajaa asiansa toistaiseksi. On muuten hintaisekseen erittäin laadukkaan oloiset. Koska ko. puhaltimet tuovat ilmaa koteloon, eli puhallin jää ”takapuolelle”, niin tyylittelin niiden tarrattomaan takakeskiöön tarrat. Ja koska puhaltimet ei tuon kalliimpia ollut, niin myös näytönohjaimen jäähdytyskennolle asensin samanmoisen.

Muulta osin rautapuoli on vanhaa tuttua WhiteBoxista. Tosin WhiteBoxin viimeisimmistä spekseistä on jäänyt uupumaan Corsairin Lighting Node Pro, Corsairin ledinauhat, Corsairin HD140 RGB 140 mm PWM -puhaltimet ja CableModin vesijäähyletkujen sleevet, joten ne nyt Hazen spekseissä ”uutena” myös 🙂

Haze

Räkkikaappi uusiksi

Vuodenvaihteessa bongasin sattumalta Tori.fistä Rittalin 19″ räkkikaapin 50 € hintaan. Kaappi näytti ainokaisessa kuvassaan varsin toimivalle pleksilaseineen, joten paiskasin muutaman kysymyksen myyjälle ja tein alustavan varauksen. Muutaman viestin jälkeen totesin että kaappia tähän suuntaan ja velipoika paikallisena noutamaan ja varastoimaan se muutamaksi päiväksi.

Vuodenvaihteen jälkeen pääsin sitten kaapin kotiuttamaan. Ennakkotiedoista poiketen kaapin syvyys olikin vain 60 cm. Vaikka olin mittailut mm. palvelimet, että mahtuvat myös 60 cm syvään kaappiin, niin yllätyksen muodosti räkkikisko. Pienellä rälläköinnillä saatiin kuitenkin räkkikiskotkin sopimaan kaappiin (toimivina).

Jo ennen kaapin hakua tilasin e-villestä viiden metrin RGB-ledinauhan kontrollereineen. Tämä saapui sitten pari päivää kaapin kalustamisen jälkeen ja tokihan se piti heti asennukseen pistää.

Mitä nyt pari viikkoa kaapista kokemuksia, niin ainakin levyjen lämmöt pysyy 4-5 astetta aiempaa lämpimämpänä, mikä ei ainakaan näin talvella voi olla huono homma 🙂