Julkaistu

Tiedon valtaväylällä

Internet-yhteys tuo keskustelun kulmakivi maaseudulla. Jos jollekulle on epäselvää, niin näin maaseutukaupungissa asuvana internetyhteydet ovat mitä ovat. Kuitua tulee paikkapaikoin ja 4G toimii miten sattuu, kuparit on pääsääntöisesti kerätty pois, mutta siellä täällä sitäkin kautta on mahdollisuus tiedon valtaväylälle vielä päästä. Oma internet on toiminut kahden yhteyden päällä 20/1M ADSL:n ja 150M 4G:n, näistä jälkimmäisen käytännönnopeudet ovat olleet sisäänpäin 2-15M ja ulospäin 1-7M välillä. Mutta koska Korona, etätyöt, perhe, niin eihän nuo nopeudet riitä.

Haapavedellä kuituhanke on aloitettu ja lopetettu, tai jotakin sen suuntaista, liian monesti. Viimeksi hankehakemus oli viimeisiä korjauksia vaille valmis ja tarvittiin korjattuun pöytäkirjaan vain allekirjoitukset, mutta niin vain saatiin sekin homma torpattua, yhden omaan napaansa tuijottelijan ansiosta. Tuohon mennessä Elisa ehti rakentamaan kuitua jonkin matkaa ja haalimaan näin ollen tärkeitä asiakkaita.

Joskus syksyllä kaupunki ilmoitti että Siikaverkko alkaa selvittämään kuidun rakentamista Haapavedelle. Elisa ei tällä kertaa kuitua alkanut laajentamaan, mutta loppuvuodesta huomasin että VDSL-saatavuus oli omaankin torppaan ilmaantunut. Työnantajalle viestiä ja kohta oli 100/50M VDSL käytössä, joskin ulospäin menevä kaista ei taivu kuin 25M, mutta sekin on jo huomattava parannus vanhaan. Aiemmin olin jo vaihtanut 4G-yhteyden 300M ”5G-yhteydeksi”, vaikka 5G-verkkoa ei oma operaattori Haapavedellä vielä tarjoakaan, niin 4G kyllä tuohon 300M taipuu. Ja koska nopeampi yhteys, niin priorisoituu korkeammalle nopeuksia jaettaessa (vink vink). Tosin oma Modeemi ei taipunut kuin max. 100M, joten se meni uusiksi. Nykyisellään 4G-yhteys näyttäisi keskinopeudeksi 58/29M. Joka nyt on jo ihan kohtuullinen, joskin vaihtelua on paljon, kuten ao. graafista käy selville. VDSL-liittymä on tässä kisassa ihan selkeä voittaja tasaisuudellaan.

Julkaistu

TP-Link TL-R470T+ kuormantasaava reititin

Mistähän sitä aloittais. Todetaan nyt heti alkuun, että jos ette ole huomanneet, niin nämä rakentelut ja ostelut ei viime aikoina ole menneet ihan putkeen. Sama pätee tähänkin, mutta siitä lisää myöhemmin. Reitittimen hankin ihan sen takia, että rakenteilla ollut Gateway-palvelinprojekti tuntui joka kerta tökkäävän jonkin vanhan komponentin vikaantumiseen tms… viidenkympin ostokseksi tämä olisi varmasti varsin pätevä laitos, jos se toimisi kuten pitää.

Kuormantasaus tässä tapauksessa tarkoittaa siis sitä, että reitittimen eteen voidaan liittään useampia internetyhteyksiä. Itsellä näin on ADSL- ja 3G-yhteys. Kyseisiä yhteyksiä voidaan sitten hyödyntää joko failoverina tai load balancena. Itsellä tarkoitus oli hyödyntää yhteyttä load balancena, eli niin että molemmat yhteydet on käytössä ja järjestelmät jotka tukee kyseisenlaista viritelmää osaavat hyödyntää molempien nopeuden yhdessä, eli ADSL:n 20M ja 3G:n 5-15M (mikä nyt ikinä onkaan), niin että nopeus on 25-35M. Tämä ominaisuus kyseisessä purkissa toimiikin varsin mallikkaasti, Speedtestin läpi saatiin aika tarkalleen täys nopeus. Joskin striimauspalveluita kuten Watson ja Netflix joutuu konffaamaan niin, että ne reitittyy vain toisen yhteyden läpi. Sama homma pankkiyhteyksien kanssa. Tuo on kuitenkin ”ongelma” vain aluksi, kun näitä ei ole vielä konffannut purkkiin. Spotify ei näyttäisi tuosta hetkahtavan ja Netflixkin kyllä toimii (ainakin kahden näytön versio), mutta kestää jostain syystä jonkin aikaa latailla HD-resot striimiin. Failoverissa näitä mitään ei siis tarvitsisi säätää, koska siinä käytännössä käytetään ensisijaista nettiyhteyttä ja sen ollessa nurin, sitten varayhteyttä.

Laite on kaikinpuolin laadukkaan oloinen ja valikot yms… toimii varsin jouhevasti ja ovat selkeät. Omalta osalta ongelmaksi tuli NAT. Koska mulla on lähiverkossa yksi julkisesti saatavilla oleva palvelin, niin NATin ja palomuurien kanssa täytyy puljata. Yhden päivän pähkäilin ongelman parissa, kun ei bitti kulkenut mihin piti, ts. tuo ainut palvelin ei ollut internetiin näkyvissä. Aikani ongelman ydintä etsittyäni tulin siihen tulokseen että reitittimen NAT ei nyt toimi kuten pitäisi. Tässä vaiheessa oltiin siis jo vahvasti Wiresharkilla tutkimassa verkossa liikkuvia paketteja yms… Google auki, hakusanat sisään ja vóila, samaa ongelmaa ko. laitteen kanssa pilvin pimein. NATti ei vaan yksinkertaisesti toimi. Laitte Nat Tablessa näkyy hienosti että tuosta portista tullaan sisään ja ohjataan se tuolle palvelimelle, mutta bitti ei koskaan reitittimeltä liikahda mihinkään. Muutamia viestejä on TP-Linkin tuen kans nyt sähköpostitse vaihdeltu ja viimeisimmän jälkeen on ollut parin päivän viive heidän puoleltaan. Jos foorumeita on uskominen, niin yhteydenpito vain kuihtuu ja ollaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jännä nähdä. Jos TP-Linkin tuki ei asialle tee mitään, niin toki on aina mahdollisuus käyttää myyjän palautusoikeutta, jolloin myyjä saa valmistajan kans painia ongelman selväksi 🙂

Tästä päästiinkin toiseen ongelmaan, eli laitteen vain 100 Mbps verkkoportteihin. Jouduin siis siirtämään NAS-palvelimeni suoraan ADSL-modeemin verkkoon, jotta sillä oleva palvelu näkyy internetiin. Ja nyt kun myös CIFS-jaot kulkee reitittimen läpi, niin datan liikuttaminen lähiverkossa on taaseen luokkaa 11Mt/s. Toinen verkkokortti NAS-palvelimeen olisi ratkaissut ongelmat, mutta ko. laitteessa on vain kaksi PCI-e paikkaa, eikä mulla luonnollisestikaan ole yhtää niihin sopivaa verkkokorttia. Joten odotamme TP-Linkin vastinetta ongelman ratkaisemiseksi, tai lähetämme laitoksen myyjälle takuuhuoltoon. Laitteessa kuitenkin on elinikäinen takuu 🙂

Julkaistu

Osasia ja internetin uusintaa

Jaa-a mistähän aloittais. Tää nyt vaan on tämmönen tilannekatsaus ja voi olla että ens viikolla saadaan jo hieman jotakin  järkevämpää kasaan, ehkä.

Pari viikkoa sitten kyllästyin vanhan/uuden/siis hä palveluntarjoajan nettiyhteyden hidasteluun ja tilasin uuden. Leipäni kun ansaitsen alan operaattorilla, niin selvennetään vähän. Aiempi liittymäni oli työnantajan (silloinen PPO) tarjoama ADSL (joku 20-24M / 1M tms…). Liittymä toimi aikanaan oikeinkin mallikkaasti ja parhaimmillaan huidottiin 17 Mbps latausnopeuksissa, mikä siis tuon luokan ADSL:ssä on jo erittäin hyvä. No muutama muuttuja väliin, mm. Elisa osti PPO:n ja tän jälkeen noita liittymiä on yliheitetty urakalla Elisan tekniikkaan, yms… Tuo PPO:n PPPoE-tekniikalla toiminut ADSL toimi loppuajasta nopeudella 8-12 M / 0,5-1 M. Eli johonkin kummaan oli kaistaa kadonnut, joten päätin tilata nykyiseltä työnantajaltani (Elisa) uuden. VDSL:ään asti ei näissä linjoissa rahkeet riittäneet, joten ADSL tulemaan. Toimitus hieman takkuili ja jouduttiinpa Elisan laittamaa modeemiakin vaihtamaan välissä. Mutta eilen viimein pamahti liittymä toimintaan ja ensitesti antoi nopeuslukemat 15.8 M / 2 M. Eli jostakin kummasta sitä kaistaa taasen löytyi, vaikka kyseessä siis täysin sama linja täysin saman keskittimen ja sen laitepaikan läpi 😀 Mutta siis, kelpaa.

Ja jottei interwebin ihmeellinen maailma pääsisi tökkimään liikaa, olen puljannut myös mokkuloitten kanssa. Aiemmin ostin TP-LINKin TL-MR3420 -reitittimen, joka tukee myös lukuisia usb-mokkuloita, sekä 3G että 4G. Siskolta sain jonkin vanhan Huawein, jonka enimmäisnopeus oli jotain 2 M luokkaa. Isältä satuin löytämään puolivahingossa laatikosta ZTE, jonka nopeus on 7,5 M, mutta TP-LINK tukee vain ko. mokkulan perusmallia, jolla päästään 4,5 M tuntumaan. Huuto.netistä kuitenkin jo aiemmin huusin Nokian CS-17 -mokkulan, jolla toivon mukaan pitäisi päästä tuonne 20 M huiteille. Nokian tikkua en vielä ole saanut, mutta ZTE tuli testattua myös uuden ZyXELin modeemin kanssa (joka myös tukee mokkuloita), tosin tuki oli vielä heikompi ja nopeudet jäivät tuonne 2,5M. Kyllä se toistaiseksi varayhteydestä käy, koska tuo laitos ei tue kuin ns. Failover-yhteyttä.

Jyväskylän suunnalta pitäisi perjantaina sitten kotiutua lisää rautaa, josta päästään rakentamaan ClearOS gateway-palvelin ja sitä myötä nettiyhteys kuormantasattuna ADSL:n ja 3G:n läpi. Eli ne palvelut jotka ko. tekniikkaa tukee, yltää nopeudessa arvioituna 30-35 Mbps. Ja jos ClearOS ei suosiolla tähän taivu, niin hankitaan tarkoitukseen sopiva reititin väliin.

Huuto.netistä huusin lisäksi jonkin vanhan IBM:n palvelimen. Luonnollisestikaan palvelimessa ei levyjä ollut, mutta se nyt ei oleellista olekaan. Tarkoitus on siis tsekata palvelin läpi ja jos se on hyvässä kuosissa, niin mahdollisesti hommata levyt siihen. Todennäköisempää on, että sisuskalut lähtevät mäkeen ja pannusta sorvataan sopiva kotelo NAS-palvelimelle. Tällä hetkellä pyöritän FreeNASia siis vanhassa Acer Aspire XC100:n kotelossa, joka siis on tolkuttoman ahdas. Jimmsin valikoimasta tuli poistettua NASsiin järjestelmälevyksi pikkunen SSD (32G) ja SaTa-ohjainkortti, jotta saadaan siis tuo SSD ja lisäksi vielä yksi hyllyssä oleva 500 Gt kiintolevy siihen kiinni. Tällöin päästään ajamaan NASsia kolmella levyllä RAID 5:na ja saadaan siis tuplattua levytila nykyisestä. Lisäksi on tarkoitus pyörittää NAS-palvelimelta OwnCloudia ja luultavasti myös Plexiä.

Tulihan siinä jo asiaa, mitäs vielä. Hiiri tuli tilattua ihan WhiteBoxiin, SteelSeriesin Rival 100, tai jotai sinne päin, valkoinen tietenki. Ja siihen kylkeen HyperX-hiirimatto. Näytönohjaimesta pitäis kirjoitella jotai, mutta aikalailla pintapuolista testiä oon vasta tehny, mutta kyllähän tuo niissä jo aika nerokkaaksi laitokseksi on osoittautunut. Eli odotettavissa kenties näyttisjuttua, hiirijuttua, gateway-rakentelua, jotai softajuttuaki pitäis kirjoittaa. Eli sisältöä pukkaa. Videoita ois ihan jees tehdä, mutta hei, tällä naamalla ja näillä aikatauluilla ei taida onnistua.

Julkaistu 1 kommentti artikkeliin 19″ räkkiprojekti

19″ räkkiprojekti

Tämä siis eräänlainen sivuprojekti, tai ikuisuusprojekti. Mutta koska tätä tuli eilen hieman edistettyä, niin kerrottakoon tästäkin hieman.

Kyseessä on siis varastoon rakentamani 19″ 42U -räkki. Käytännössä siis ostin räkkiraudat (kulmapystyt) ja rakensin niille kehikon, ruman ja karkean kakkoskakkosesta 🙂 Tuohon nyt sitten vihdoin viimein sain rakennultua hieman lisää eilen, kun kasasin siihen levystä sivuseinät ja katon. Vielä kun saadaan lattia ja ”ovet”, niin hep hep. Tarkoitus olisi maalata räkin runko (kakkoskakkoset) kirkkaan vihreäksi ja levyosat mustaksi. Ulkokulmiin tulee jonkinlainen listoitus, joko muovia tai alumiini, mitä luultavimmin mustaa. Sisäpuolelle on tarkoitus rakentaa liiketunnistimella kytkeytyvä vihreä led-valaistus etureunaan ja joku käytännöllisempi takareunalla, jos siis siellä tarvii asennushommia tehdä. Ovet on tarkoitus tehdä vain luukkuina joihin tulee jonkinlainen lukitussysteemi, jolloin kohtalaisen ahtaassa varastossa saan nätisti nostettua ovet pois edestä asennusten ajaksi, eikä tarvi miettiä että miten päin räkkiä pyöritän että saan oven mahtumaan auki (räkki on pyörien päällä). Etuluukkuihin on tarkoitus pistää hieman pleksiä, jotta saadaan pömpeli nätimmäksi.

Ja mitäkö tuo räkki sitten on syönyt. Todettakoon ensin, että räkki on liian iso ja puolikaskin (21U) riittäisi mainiosti. Mutta kun hintaero 21U ja 42U oli mitätön, niin… Ja tokihan rälläkkää ja sirkkeliä voin halutessani laulattaa ja pienentää räkkiä. Räkki toimii eräänlaisena keskuskaappina tietotekniikalle talossamme. Puhelinkaapeli on jatkettu räkkiin asti ja sieltä on jaettu Cat5-verkkoa ympäri taloa. Tällä hetkellä räkissä on ”tuotannossa” ADSL-modeemi, NAS-palvelin ja OwnCloud-palvelin. Alunperin modeemi oli siltana ja ClearOS:n gateway hoiti yhdistämisen nettiin yms… Gateway-palvelin kuitenkin sanoi sopimuksen irti, enkä ole ehtinyt ja jaksanut sitä korjata, joten näillä mennään. Toinen palvelinrauta räkissä on Proxmox-virtualisointialusta. Tuolla pyörittelen sekä oikeita, että paravirtualisointeja. Ilmeisesti ko. koneesta on myös toinen kiintolevy rikkoutunut, ja kone vetäisee ajoittain hernettä nekkuun, joten sekin vaatisi huoltoa. Palvelinrauta näissä on siis pääasiassa vanhaa käytöstä poistunutta, tutuilta haalittua PC-rautaa. Tämä yhdistettynä kylmään varastotilaan, on aika vikaherkkä kombo, joten sen vuoksi tuota räkkiä aloin aikanaan rakentamaan, jotta saisi palvelimet omaan pieneen ”ekosysteemiinsä” x) jossa ne ehkä hieman tuottaisivat itselleen lämpöä. Ainakin tuollaisessa parin kuution kaapissa se on todennäköisempää, kuin isohkossa varastotilassa avoräkissä :).

Tästä kenties lisää myöhemmin, jahka homma etenee ja saan kuvamateriaalia. Kylmä varasto ja talvi ei oikein houkuta rakentelemaan, joten ehkä keväämmällä.