Veronpalautuspäivä tuli ja meni. Rahaa saattoi tietotekniikkaan taas palaa, mutta ei nyt mitenkään älyttömiä onneksi, pientä säätöä 🙂
NAS
NAS-palvelimen osalta ajaudun taannoin taas kerran boottiongelmaan, kun Acerin typerä halpisemo ja SATA-ohjainkortti eivät osanneet päättää, mikä SATA-portti tällä kertaa olisi ensisijainen. Puolen tunnin taistelun ja johtorumban jälkeen sain kuin sainkin NASsin taas tulille ja samalta seisomalta päätin, että tämä pitää tehdä uusiksi.
Puolisattumalta sain samoihin aikoihin vanhan läppärini vielä toimimaan ja koska kyseessä varsin pätevä peli (i5, 8Gt muistia, jne), niin päätin asennella ko. värkistä koneen isälleni, joka oli tuskaillut vanhan pöytäkoneensa kanssa muutamaankin kertaan. Läppäriin SSD sisään ja Windows 10 ja siitähän tuli varsin soiva peli. Samalla NAS-purkkiin vapautui oikeaa rautaa, joka sai meikäläisen varsin tyytyväiseksi. Vielä kun satuin bongaamaan tori.fistä jonkun myymästä ko. emolle sopivaa Intelin Core 2 Duo e8400 -prosessoria, vieläpä kaksin kappalein hintaan 15 € (yhteensä), niin kaupat lukkoon ja NASsia rakentamaan.
Samalla kun NASsia kerran tein uusiksi, niin asentelin siihen uusimman version FreeNASsista. Raudat sisään ja FreeNAS ajoon. Tällä kertaa kun emolevy jopa tuki S.M.A.R.T.ia, niin paljastui, että yksi 500 Gt:n levyistä oli jo tiensä päässä. Eli päivitys tuli juuri oikeaan saumaan. Onnekseni isän koneesta jäi ylimääräiseksi myös yksi 500 Gt:n kiintolevy, joten ei muuta kuin limppu vaihtoon. Siinä kun irrottelin kahden levyn kelkasta ”hotswappina” yhtä levyä, niin tuli mieleen, että tämän kun tiputtaa, niin saa sanoa good byet myös toiselle levylle ja sitä myötä datalle, jota NASsilla oli (backupit oli kyllä kunnossa :)). Tämän johdosta kuitenkin singahtelin tutkimaan, josko jostain saisi kohtuuhintaan 3,5″ levykelkkoja 5,25″ paikkoihin. Ja löytyihin niitä, jopa Jimm’siltä. Kolme kappaletta näitä tilaukseen ja jopa se alkoi näyttämäänkin NASsilta koko palvelin. Eikä tarvitse pelätä rikkovansa levyjä vaihdettaessa. Meinaan että viellasia sektoreita löytyi myös tuosta isän levyltä ja se nyt pitäisi piakkoin vaihtaa. Myös muut levyt alkavat ikänsä puolesta olla siinä tilanteessa, että vaihtoon saisi laittaa. NASsin osalta seuraava projekti onkin hankkia Teraset levyt noiden 500 Gigaisten tilalle.
Varastohommia
Siinä missä NASsin viritys oli oma projektinsa, tulin samoihin aikoihin testanneeksi myös toisen palvelinrautani. Olin siinä luulessa vuosi sitten tehdyn pikaisen testailun perusteella, että ko. palvelimesta oli emolevy mennyt rikki. Tämänkertainen testailu kuitenkin osoitti, että tosiasiassa palvelimesta olikin virtalähde rikki (ja minä muka vuosi sitten testasin virtalähteenkin). Noh. ei siinä kuin vanhoista palikoista testaileen, josko saisi yhden toimivan virtalähteen aikaiseksi ja saihan sen, tosin toimintaa riitti vain pariksi päiväksi ja sen jälkeen poweri irtisanoi sopimuksen lopullisesti. Jimm’siltä taasen tilausta vetämään halvasta powerista ja niin saatiin virtualisointialustakin jälleen rokkaamaan.
Lisäksi varastoa on (ainakin vaimon mukaan) hallinnut minun tietokoneromut. Nämä on olleet yhdelle seinähyllylle sijoitettuna, lienee parempi etten sano montako hyllyllistä rouvan tärkeitä tavaroita varastossa on 😀 Vaimon työpaikalta kuitenkin vapautui vanhaa toimistotavaraa, joten saimme käyttöömme isohkon rulokaapiston. Pari iltaa sitten siivoilin tuota tietokonehyllyäni ja pyrin kaappiin ottamaan vain ”rojut” joista vielä vois jotain saadakin aikaan, sekä sellaiset mitkä ehdottomasti pitää säilyttää, kuten alkuperäispakkaukset :).
Täytyy sanoa, että tämä on kyllä ollut yksi parhaista hankinnoista. Vielä kun sain käyttöön Ikean pahvilaatikot, niin kylläpäs ei tarvi enää kaikkea säilyttää yhdessä ”miljoonalaatikossa”.
Loppukevennys
Jouluna oltiin äidillä syömässä ja… no aloitetaas alusta. Taannoin äitini valitteli tietokoneensa (BlackBox) hieman tökkivän ajoittain ja kuvan menevän pikseleiksi. Aavistelin heti että kyseessä voisi olla lämpöongelma ja kysäisin onko hän muistanut puhdistaa kotelon suodatinta, ja vastaus ”ai mitä suodatinta” kertoikin kaiken oleellisen. Etulevy auki ja suodattimen päältä löytyi orava, tai no, ainakin oravan verran pölyä, valehtelematta. Sillä kertaan en ehtinyt enempää tuohon paneutumaan, mutta joulun aikaan päätin sitten kinkkua sulatellessa vilkaista koteloon sisälle. Ja kyllähän sitä sinnekin oli pölyä kerääntynyt, ”hieman”. Kuva kertonee enemmän kuin tuhat sanaa. Ja huomautettakoon, että kyseinen kone on sijoitettuna pöydälle, ei edes lattialle :O