Julkaistu

WhiteBoxin päivitystä

Eihän se Whiteboxin päivittäminen ihan heti päättynyt taaskaan, ja uusiakin ajatuksia jo on mielessä. Loppuvuosi kuitenkin tarjosi WhiteBoxiin uutta ainakin seuraavasti

  • CableMod AIO sleeving kit. Molempiin AIO-jäähdyttimiin hankin valkoisen sleeving kitin. Melkoisen sitkeä asennettava, mutta aikansa ährättyään asettui paikalleen. Kiinnikkeet varsinkin olivat melkoinen päänvaiva, eikäpä kaikki ihan täysin kiinnittyneetkään, mutta ajavat asiansa.
  • 2x Corsair HD140 RGB -puhaltimia ohjausyksikön kera. Nämä tulivat siis Kragen X61:n jäähdyttimelle, jossa NZXT:n omat puhaltimet olivat jo alkaneet ääntämään. Lisäksi Corsairin puhaltimet kiertävät hitaammin, joten ovat siksikin hiljaisempia. Tavoitteena oli saada jatkuvapuhalteinen hiljainen ”puhallin” kotelon etuosaan ja siinä onnistuin.
  • Corsair Lightning NODE Pro, jossa 4-ledinauhaa. Phobyan ledinauhoihin hermonsa menettäneenä lähdin kokeilemaan Corsairin hieman modernimpaa settiä. Ja onhan tuossa setissä nyt laadullisestikin eroa Phobyan pilipalivärkkeihin 🙂 Samalla saatiin myös HD140-puhaltimet USB-ohjatun valoyksikön ”taakse”.
  • Niin ja meinasi unohtua. Etujäähdyttimen kylkeen modasin muovisesta valkoisesta kulmalistasta peitelevy 🙂

Nyt voidaankin todeta, että WhiteBox v2 on saanut lopullisen muotonsa. Ylenmääräistä painetta päivittämiselle ei ole, mutta toki se custom loop -vesijäähy kiinnostais. Tähän tarkoitukseen olisi kuitenkin aiheellista myös päivittää kotelo ja näitä olenkin jo alustavasti tutkaillut. Toistaiseksi selkeälle ykköspaikalle on noussu juuri julkaistu Fractal Designin Define R6. Saas nähdä mitä tuleva vuosi tuo tullessaan.

Julkaistu

Unigine Valley -testi

Uniginen testit ovat varsin tuttu näky vlogaajien käytöstä. Heaven tai Valley pyörivät näytöillä lähes aina, kun halutaan testata näytönohjaimen suorituskykyä, tai jäähdytystä. Varmasti myös uusi Superposition tulee valloittamaan ruudut, joskin ko. testistä jäi itselle hieman yliyrittämisen fiilis, mutta asiansa ajaa varmasti.

960 SSC (OC) vs 980 HOF (vakio)

Itse pyörittelen useimmiten Valleytä, koska se on ollut aika toimiva ratkaisu sen sukupolven näytönohjaimiin, mitä itselläkin on. Aiempaa Valley-testi taustaa löytyy mm. AMD-prossuajoilta sekä GTX 960 ja 980 näyttiksillä.

Ja koska ko. testiä on tullut ajettua myös i5 prossun kanssa 980:llä, sekä ilma-, että vesijäähdytettynä, niin päätin tästäkin koostaa kuvakokoelman. Ao. kuvassa kannattanee kuitenkin huomioida, että keskimmäinen 980 ilmajäähdytetty ja ylikellotettu tulos on syntynyt erittäin meluisan puhallinorkesterin säestyksellä ja se ei missään nimessä ole ollut päivittäiseen käyttöön tarkoitettu kellotus. Tuo osaltaan selittää ylikellotetun ilma- ja vesijäähdytyksen välistä pienehköä eroa 🙂

Vasemmalta: Vakiokellot ja ilmajäähdytys, maksimaalinen ylikellotus ilmajäähdytyksellä, maksimaalinen ylikellotus vesijäähdytyksellä.
Julkaistu

KFA2 GeForce GTX 980 Hall Of Fame 4 Gt

Kuva: guru3d.com

Reilut 1,5 vuotta sitten ostin KFA2:n GeForce GTX 980 Hall of Fame -näytönohjaimen. Näytönohjain on palvellut omassa, kohtalaisen vaatimattomassa pelikäytössä erittäin hyvin.

Ko. näytönohjaimen valitsin lähinnä siksi, että se oli valkoinen ja sopi näin ollen kuin nenä päähän WhiteBoxiin. Ennakkoon lueskelin että ko. näytönohjaimen jäähdytys on varsin kovaääninen, mutta itse en sitä ilmajäähdytteisenä vakioasetuksilla kokenut mitenkään erityisen kovaääniseksi, joskin vertailukohdat on hieman vähissä.

Ja sitten se ylikellotus. Ilmajäähdytteisenä ko. näyttiksen ylikellotus oli melko tahmeaa. Ytimelle pystyi antamaan enimmillään +40 MHz ja muisteille +400 MHz kelloja, ilman että kuvassa esiintyi ongelmia. Tässä vaiheessa Uniginen Valley -testissä paineltiin hyvin nopeasti maksimilämpöihin, n. 81 asteeseen. Ko. tilanteessa myös desibelit alkoivat ollaa luokkaa ei kiitos. Tässä yksi syy, miksi en vakiojäähyllä viitsinyt näyttistä pitää kellotettuna.

Muutaman päivän tässä nyt olen sitten katsellut näyttistä vesijäähytettynä ja hieman päässyt kellotustakin testailemaan. Toistaiseksi järkevät kellot näyttäisi löytyneen ytimen +90 MHz:stä ja muistin +500 MHz:stä. Näillä Valleytä ajettaessa näyttiksen lämmöt nousee hitaasti 61 asteeseen saakka ja jämähtää siihen. Jäähdyttimen puhallin tuossa vaiheessa käy vain 60% tehoilla, vesipumppu ja mm. VRM:ä jäähdyttävä G12:n pikkupuhallin täysillä, joskin jälkimmäisten äänenvoimakkuus on niin mitätön, että niistä ei mitään haittaa ole. Ja tuo jäähdyttimen 60% puhallusvoimakkuuskin on huomattavan paljon hiljaisempi, kuin ilmajäähdytteisenä näyttis mölysi.

Loppuyhteenvetona todettakoon, että näyttiksen vesijäähy on ollut erittäin positiivinen yllätys. Asennuksen kanssa oli pientä säätämistä, kun vesijäähyblokin/-pumpun viereen jäävä jäähdytyssiili tuli pari milliä liian lähelle (alle), mutta ”dremelillä” siitäkin selvittiin. Muilta osin asennuksessa ei ollut mitään erikoista, jos osaa tietokoneen kasata, niin osaa myös Kraken G12:n asentaa näyttikselle 🙂 Suosittelen 5/5.

Julkaistu

WhiteBox v2

Päätin viimein nimetä PC-rakennelmani uudelleen, alkuperäinen WhiteBox on jo sen verran kokenut muodonmuutosta, että oli jo korkea aika lisätä nimen perään v2.

NZXT Kraken G12

Viimeisimpänä muutoksena koneeseen saatiin NZXT Kraken G12, joka on näytönohjaimen vesijäähdytyskehikko. Käytännössä kyseessä on siis metallikehys, joka kiinnitetään näytönohjaimen alkuperäisen jäähdyttimen tilalle. Kraken G12:n mukana toimitetaan 92mm puhallin, joka huolehtii näytönohjaimen piirien (VRM jne…) jäähdytyksestä.

Tämän lisäksi pitää hankkio AIO-vesijäähdytin, jolla jäähdytetään näytönohjaimen ydintä. Käyttäjäkunnan iloksi NZXT tukee myös muiden valmistajien AIO-jäähdyttimiä, yhteensä tuettujen jäähdyttimien listalla on yli 30 AIO-jäähdytintä ja 40 erilaista näytönohjainta. Omaan järjestelmään jäähdyttimeksi tuli NZXT:n Kraken X31, joka on samaa sarjaa ja sukupolvea prosessoria jäähdyttävän Kraken X61:n kanssa. Lisäksi oleellisena osana sopassa oli itsessään jäähdytinkenno, joka X31:ssä on 120mm puhaltimella varustettu, joten oli vielä mahdollista sovittaa S340:n sisään kaiken muun lisäksi.

Pienen säätämisen jälkeen järjestelmä toimii kuin junan vessa. Lämpötilat ylikellotettuna kuormituksessa putosivat 81 asteesta 61 asteeseen. Ja tuossa vaiheessa jäähdyttimen puhallinkin pyörii vasta 60% teholla, eli ei pidä mitenkään suurta meteliä itsestään.

SpeedFan

Alunperin yritin käyttää puhaltimien ja pumppujen hallintaan NZXT:n CAM-sovellusta, mutta sen käyttäminen osoittautui hankalaksi. Näytönohjaimen pumppu ”rutisi” ikävästi alemmilla kierroksilla ja ylemmillä kierroksilla taas puhallin alkoi pumppaamaan kierroksia 120-160 kierroksen heitolla (esim. 1020 > 1180 > 1020…). Aikana testailin homman hanskaamista BIOSin hallintatyökaluilla, mutta sekin osoittautui mahdottomaksi. Loppujen lopuksi päädyinkin käyttämään laajalti käytettyä SpeedFan-sovellusta. Tovin aikaa selailin asetuksia ja katselin asetusvideoita, ennen kuin sain homman rokkaamaan kuten pitää. Onneksi nykyisellä emolevyllä on noita PWM-hallittuja puhallin-/pumppuliittimiä riittävästi, joskin X61:n puhaltimille piti tilata erillinen ”haaroitin”, jotta saadaan ne vielä oman liitännän kautta hallittaviksi ja voidaan näin ollen pitää vesipumpuilla staattisemmat nopeudet. Nyt myös osa puhaltimista on kytketty niin, että ne ei vähällä kuormalla pyöri ollenkaan, joten WhiteBox on aika hiljainen kaveri.

Ja kertana kiellon päälle korjasin vielä rikkinäisen ledinauhankin, joten valaisupuolikin on taasen kunnossa 🙂

Julkaistu

Pitäiskö taas blogata

Vettä on taas virrannut Pyhäjoessakin sen jälkeen kun viimeksi bloggasin, ehkä taas olis pikkuhiljaa aika herätellä henkiin tätäkin blogintekelettä. Ja jotta jutunjuurta saadaan paremmin, niin kirjoittelen vähän laajemmin yksittäisistä aiheista. Tässä nyt kuitenkin pientä yhteenvetoa siitä, mitä kaikkea on ehtinyt tapahtumaan.

Viime vuoden puolella tuli jo tehtyä pieniä modauksia WhiteBoxiin. Maalasin mm. lisäkorttipaikkojen peitelevyt valkoisiksi ja vaihdoin näytönohjaimen ja emolevyn virtakaapelit valkoisiksi.

2017 alkoi sitten eräänlaisella ”antaa palaa” -asenteella ja tilaukseen osui Jimm’sin bundle, johon oli pakattu Asuksen Strix Z270H Gaming -emolevy, 16 Gt:a Kingstonin DDR4:sta ja Intelin Kaby Lake i5-7600k -prosessori. Vanha prossu, emo ja muisti meni Tori.fi:ssä kaupaksi suhteellisen jouhevasti. Ihan kommelluksitta ei selvitty uuden kokoonpanon kans, mutta takuuhuolto hoiti homman.

Viime kuussa sitten jouduin taasen pieneen päivitystouhuun, kun viisi vuotta vanha Kingstonin V300 120 Gt:n SSD sanoi sopimuksen irti. Levyn kunto testeissä näytti 99%, mutta silti levy kenkkuili erikoisesti, joten liekö meni jokin ohjauspiiri tms… Tähän tuli tilalle Kingstonin UV400 240 Gt:n SSD. Pahaksi onneksi tuo 120 Gigainen ”limppu” oli järjestelmälevy, joten tässä nyt on viime päivät, tai viikot käytetty järjestelmän uudelleenasennukseen. Tyhmästä päästä kärsii, olishan tuossa ollut uudempaakin SSD:tä winkkulevyksi tarjolla :/

Mutta tälläistä pientä täällä tällä kertaa. Tarkempaa dataa valinnoista ja kokemuksia niiden käytöstä myöhemmin yksittäisissä artikkeleissa.

Julkaistu

Long time no see

Jopas on päässyt vierähtään aikaa edellisestä päivityksestä. Tämä ”kuiva kausi” on pääpiirteiltään johtunut siitä, etten ole juurikaan rakennellut mitään uutta. Oikeastaan ainut isompi tapaus tietoteknisessä touhussa on ollut virtualisointialustan kyykkääminen. Eli kyseessä siis halvan kuluttajaraudan päälle rakennettu palvelinkone, joka ensimmäisten pakkasten aikaan sanoi sopimuksen irti. Kuvittelin ongelman olevan virtalähteessä, mutta tosiasiassa ongelma olikin emolevyssä. Koska työskentely kylmässä varastossa ei houkuttanut, jätin ko. laitoksen sammuksiin. Katsotaan josko keväämmällä löytyis aikaa, intoa ja budjettia korjata tilanne. Onnekseni tuolla ei mitään niin kriittistä tavaraa ollut, että se olisi tarvinut heti saada takaisin tulille.

Hieman olen jo pyöritellyt ajatuksissa uusissa hankinnoissa, mutta toistaiseksi olen ainakin onnistunut pidättäytymään ostoista. Intel-pohjainen emo-prossuyhdistelmä houkuttaisi kovasti. Sen myötä myös muistit joutuisi hyvin suurella todennäköisyydellä uusimaan, ainakin olisi typerää pistää rahat vanhahtavaan DDR3 emoon. Toisaalta mielenkiintoa herättää AMD Ryzen, mutta oma mielipiteeni on että kyseessä on vain pieni profiilinnosto AMD:ltä, jonka myötä myös Intel tuo omat uudet tehokkaammat prosessorit murskaamaan bittejä ja kenties AMD-harrastajien unelmiakin.

Ai niin, kyllähän mää tosiaan taistelin WhiteBoxin kanssa hieman tässä taannoin. Syksyllä jossain välissä sain videomuokkaustilanteessa aikaan kaatumisia kuormitustestatussa ylikellotetussa laitteistossani, joten suutuspäissäni palautin jonkin väliaikaisen 4,3 GHz kellotuksen. Tuosta unohdin tietenkin tarkistaa asetukset ja pari kuukautta ihmettelin miksi kone on alkanut pitää meteliä niin paljon ja pölyäkin koppaan kerääntyi ihan kiitettävästi. Yksi kaunis päivä sitten hoksasin että ”onkohan mulla jossai vaiheessa voinu jäädä kotelopuhallinten nopeudenhallinta pois päältä ja hohkaa täysillä jatkuvasti”. BIOS (siis UEFI) auki ja näinhän siinä oli päässyt käymään. Asetukset kuntoon ja desibelit laskivat selvästi, myös pölyongelma alkoi hiljalleen siivoutumaan.

Näillä puheilla nyt kuitenkin vuoteen 2017.

Julkaistu

Ducky One 1508S Black Cherry MX Red

Otsikon mukainen laitos vielä sopi omaan budjettiin ja kun vanha näppäimistö alkoi sopivasti osoittaa merkkejä yhteistyön päättymisestä, niin pitihän se tilata.

Tässä nyt pari tuntia ”ankkasta” näpytelleenä alkaa tottumaan ensinnäkin näppäimistön äänekkyyteen ja toisekseen näppäinasetteluun ja yleensäkin hieman korkeamman profiilin näppäimiin. Mitään aiempaa kokemusta ei mekaanisista näppäimistöistä ole, jos ei jotai 90-luvun perusnäppiksiä lasketa. Erilaiset kytkimet oli siis täysin hepreaa, mutta laiskana en jaksanut lähteä kivijalkaliikkeisiin selvittämään minkä tyyppinen kytkin itselle olisi paras, josko noissa olis tällä alueella ollutkaan kaikkia malleja kokeiltavana. Kyseisen laitoksen Cherry MX Red -kytkimet tuntuvat ajavan varsin hyvin asiansa ja ainakin toistaiseksi olen mahdolliset ongelmat pistänyt näppäimistöasettelun piikkiin. Pikkuhiljaa alkaa kuitenkin homma luistamaan ja tekstiä tulee kuin vanhalla kirjoituskoneella ikään.

ducky
Yhtenä kriteerinä mekaaniselle näppikselle oli taustavalaistut näppäimet. Ducky Onessa taustavalaisu on hoidettu (ainakin tässä mustassa) valkoisilla ledeillä ja se sopii oman kotelon teemaan varsin mallikkaasti. Muutama erilainen tilakin taustavalaisusta löytyy, mutta itsellä taitaa jäädä käyttöön tuollainen aika himmeä ja pysyvä taustavalo, sen verran vanhanaikainen olen kuitenkin.

Jos nyt jotain huonoa pitää laitteesta hakea, niin johto, auttamatta liian lyhyt. Tällä hetkellä se yltää juuri ja juuri niin että voin miellyttävästi käyttää näppistä. Mutta jos sentinkin vedän näppäimistöpöytää taaksepäin, niin johto irtoaa. Pitänee harkita jonkinlaisen jatkojohdon, tai pitemmän johdon hankkimista jossain välissä. Toinen huono, mutta samalla jollain kieroutuneella tavalla hyvä puoli on näppäinten äänekkyys. Fiilis on kuin vanhalla kirjoituskoneella takoisi, tokihan tuo luo vaikutelmaa ahkerasta työskentelystä ja toisaalta taas joku saattaa ihmetellä jos ei napse käy 😀

Pikaisella testillä laite vaikuttaisi kuitenkin varsin positiiviselta, jään innolla odottamaan tulevia käyttökokemuksia. 4/5

Julkaistu

Postia pappi kotelontuusaajalle

No en ny mikää pappi oo, mutta postia tuli 😀

rival100Eli WhiteBoxiin saatiin vihdoin viimein uus hiiri ja hiirimatto. Parikin hiirtä oli listalla, mutta päädyin viimein aikalailla halvimpaan mahdolliseen, jonka pystyi vielä olettamaan olevan hyvä. Eli SteelSeriesin Rival 100. Ensituntuma hiireen on ollut mainio ja laatuvaikutelmaltaan tuo kyllä päihittää erään aiemman (ja kalliimman) Logitechin mennen tullen. Lisää tästä myöhemmin. Matoksi valikoitui Kingstonin HyperX M, jossa muuten näkyy lika saman tien :/

WhiteBoxiin saatiin lisäksi pari uutta tuuletinta. Aiemmissa NZXT FN V2 ei sinällään ollut mitään vikaa, mutta hei, ne ei ollut säädettävissä. Ja hyötykäyttöä näille löytyi NAS-palvelimen kotelosta, joka siis nyt tuleekin toiseen CompuCasen 4U räkkikoteloista (jos siis aiemmin ehdin jotain muuta mainostaa), tästä myös lisää myöhemmin. Puhaltimiksi WhiteBoxiin valikoitui pitkän jahkailun jälkeen Noiseblockerin 120mm NB eLoop-B12-PS. Ja onhan nuo ainakin näin lyhyen testailun jälkeen varsin hiljaiset ja vielä nätitkin.

Ja sitte vielä. Pikauusittu NAS-palvelin on tähän asti pyörinyt vanhassa Acer Aspire XC100 -kotelossa, eli tuommonen mATX-koppa. Koska Jyväskylän tuliaiset olikin hieman happamia, eli vanha emolevy oli yllättäen sekin sanonut itsensä irti (kuten tuntuu kaikki AM2-kannalla olevat emot sanoneen), niin päätin pistää gateway palvelimen toistaiseksi jäihin. Gatewayn tilalle on tulossa TP-LINK TL-R470+ kuormantasaava reititin, jolla tuo kahden nettiyhteydenkin yhdistäminen pitäisi onnistua. Tästäkin juttua myöhemmin. Mutta tuon myötä räkistä vapautui siis yksi 4U kotelo, joten aloin rakentelemaan NASsia siihen. Pikaviritykset illalla ja säin pääpiirteiltään hommat kasaan. Uutuutena sisään lykättiin DeLock SX-120A PCI-e -väyläinen Sata-ohjainkortti, jotta saatiin Acerin emolevyn niukkaan kahden Sata-liitännän ratkaisuun hieman lisää liitäntöjä 🙂 Alkuun jopa tilasin väärän kortin hätäpäissäni, mutta onneksi Jimmsin asiakaspalvelu pelasti tilanteen ja vaihtoi (jopa muutaman euron tappiolla) tilaukselle oikean kortin. Loistavaa palvelua jälleen kerran. Tämän lisäksi NASsiin tuli uusi järjestelmälevy, eli A-Datan 32 Gt SSD. Pienihän se on, mutta kun ei tarvis ees noin isoa, FreeNAS kun pyörii 8 Gt:n USB-tikultakin. Tuossa Acerissä vaan oli se ongelma että USBilta et saanut käynnistymään suoraan käyttistä vaan se piti manuaalisesti bootissa valita. Vaikkakin eilen olin havaitsevinani että boottasin ko. koneen suoraan USBiin käynnistyksessä, mutta se nyt on sille se ja sama tässä vaiheessa 😀 Ja jottei homma kävisi tylsäksi, niin bongasin myös, että Jyväskylän tuliaisista löytyy vielä yksi 500 Gt:n kiintolevy lisää. Eli kaikkiaan NASsiin saisin nyt neljä levyä, kunhan vain ostan yhden em. DeLockin ohjainkortin lisää 🙂

Julkaistu

Osasia ja internetin uusintaa

Jaa-a mistähän aloittais. Tää nyt vaan on tämmönen tilannekatsaus ja voi olla että ens viikolla saadaan jo hieman jotakin  järkevämpää kasaan, ehkä.

Pari viikkoa sitten kyllästyin vanhan/uuden/siis hä palveluntarjoajan nettiyhteyden hidasteluun ja tilasin uuden. Leipäni kun ansaitsen alan operaattorilla, niin selvennetään vähän. Aiempi liittymäni oli työnantajan (silloinen PPO) tarjoama ADSL (joku 20-24M / 1M tms…). Liittymä toimi aikanaan oikeinkin mallikkaasti ja parhaimmillaan huidottiin 17 Mbps latausnopeuksissa, mikä siis tuon luokan ADSL:ssä on jo erittäin hyvä. No muutama muuttuja väliin, mm. Elisa osti PPO:n ja tän jälkeen noita liittymiä on yliheitetty urakalla Elisan tekniikkaan, yms… Tuo PPO:n PPPoE-tekniikalla toiminut ADSL toimi loppuajasta nopeudella 8-12 M / 0,5-1 M. Eli johonkin kummaan oli kaistaa kadonnut, joten päätin tilata nykyiseltä työnantajaltani (Elisa) uuden. VDSL:ään asti ei näissä linjoissa rahkeet riittäneet, joten ADSL tulemaan. Toimitus hieman takkuili ja jouduttiinpa Elisan laittamaa modeemiakin vaihtamaan välissä. Mutta eilen viimein pamahti liittymä toimintaan ja ensitesti antoi nopeuslukemat 15.8 M / 2 M. Eli jostakin kummasta sitä kaistaa taasen löytyi, vaikka kyseessä siis täysin sama linja täysin saman keskittimen ja sen laitepaikan läpi 😀 Mutta siis, kelpaa.

Ja jottei interwebin ihmeellinen maailma pääsisi tökkimään liikaa, olen puljannut myös mokkuloitten kanssa. Aiemmin ostin TP-LINKin TL-MR3420 -reitittimen, joka tukee myös lukuisia usb-mokkuloita, sekä 3G että 4G. Siskolta sain jonkin vanhan Huawein, jonka enimmäisnopeus oli jotain 2 M luokkaa. Isältä satuin löytämään puolivahingossa laatikosta ZTE, jonka nopeus on 7,5 M, mutta TP-LINK tukee vain ko. mokkulan perusmallia, jolla päästään 4,5 M tuntumaan. Huuto.netistä kuitenkin jo aiemmin huusin Nokian CS-17 -mokkulan, jolla toivon mukaan pitäisi päästä tuonne 20 M huiteille. Nokian tikkua en vielä ole saanut, mutta ZTE tuli testattua myös uuden ZyXELin modeemin kanssa (joka myös tukee mokkuloita), tosin tuki oli vielä heikompi ja nopeudet jäivät tuonne 2,5M. Kyllä se toistaiseksi varayhteydestä käy, koska tuo laitos ei tue kuin ns. Failover-yhteyttä.

Jyväskylän suunnalta pitäisi perjantaina sitten kotiutua lisää rautaa, josta päästään rakentamaan ClearOS gateway-palvelin ja sitä myötä nettiyhteys kuormantasattuna ADSL:n ja 3G:n läpi. Eli ne palvelut jotka ko. tekniikkaa tukee, yltää nopeudessa arvioituna 30-35 Mbps. Ja jos ClearOS ei suosiolla tähän taivu, niin hankitaan tarkoitukseen sopiva reititin väliin.

Huuto.netistä huusin lisäksi jonkin vanhan IBM:n palvelimen. Luonnollisestikaan palvelimessa ei levyjä ollut, mutta se nyt ei oleellista olekaan. Tarkoitus on siis tsekata palvelin läpi ja jos se on hyvässä kuosissa, niin mahdollisesti hommata levyt siihen. Todennäköisempää on, että sisuskalut lähtevät mäkeen ja pannusta sorvataan sopiva kotelo NAS-palvelimelle. Tällä hetkellä pyöritän FreeNASia siis vanhassa Acer Aspire XC100:n kotelossa, joka siis on tolkuttoman ahdas. Jimmsin valikoimasta tuli poistettua NASsiin järjestelmälevyksi pikkunen SSD (32G) ja SaTa-ohjainkortti, jotta saadaan siis tuo SSD ja lisäksi vielä yksi hyllyssä oleva 500 Gt kiintolevy siihen kiinni. Tällöin päästään ajamaan NASsia kolmella levyllä RAID 5:na ja saadaan siis tuplattua levytila nykyisestä. Lisäksi on tarkoitus pyörittää NAS-palvelimelta OwnCloudia ja luultavasti myös Plexiä.

Tulihan siinä jo asiaa, mitäs vielä. Hiiri tuli tilattua ihan WhiteBoxiin, SteelSeriesin Rival 100, tai jotai sinne päin, valkoinen tietenki. Ja siihen kylkeen HyperX-hiirimatto. Näytönohjaimesta pitäis kirjoitella jotai, mutta aikalailla pintapuolista testiä oon vasta tehny, mutta kyllähän tuo niissä jo aika nerokkaaksi laitokseksi on osoittautunut. Eli odotettavissa kenties näyttisjuttua, hiirijuttua, gateway-rakentelua, jotai softajuttuaki pitäis kirjoittaa. Eli sisältöä pukkaa. Videoita ois ihan jees tehdä, mutta hei, tällä naamalla ja näillä aikatauluilla ei taida onnistua.