F..k Corona

Koronavirus tuli ja valtasi maapallon, myös Suomen. Itse kuulun riskiryhmään ja myös lähisukulaisia on riskiryhmässä, joten kyllähän tämä ajatuksia herättää. Nörtit ovat kuitenkin heränneet taistelemaan, Youtube-tähdet johtotähtinään. Folding@Homen lääketieteelle suorittamaa laskentaa on viime viikkojen aikana valjastettu tekemään uskomaton määrä koneita. Tekniikkatubettajilla on tähän sotaan paljon annettavaa. Useilla heistä lojuu ”nurkissa” joutilaana esim. high-end -näytönohjaimia, joilla on todella tehokasta tehdä laskentaa. Lieneekö jo Bitcoin-louhijat heränneet samaan.

Omalta osaltani kytkin heti virtualisointialustan kahden coren prossusta yhden suorittamaan laskentaa. Tämän jälkeen yksi joutilas kone (2 corea) kytkeytyi myös tekemään osansa ja toissapäivänä sain vielä yhden joutilaana maanneen raudan (2 corea) kasattua ja kytkettyä foldaamaan. Haze on näistä kuitenkin se joka eniten tulosta tekee, vaikkei jatkuvasti foldaakaan. Näytönohjaimen laskentateho tässä vain on omaa luokkaansa.

Koronavirus, kuten muutkin influenssat hyvin todennäköisesti hiipuu ajan myötä, mutta ennen sitä, taistellaan.

Vanhojen komponenttien testausta

Räkkikaappi uusiksi

Vuodenvaihteessa bongasin sattumalta Tori.fistä Rittalin 19″ räkkikaapin 50 € hintaan. Kaappi näytti ainokaisessa kuvassaan varsin toimivalle pleksilaseineen, joten paiskasin muutaman kysymyksen myyjälle ja tein alustavan varauksen. Muutaman viestin jälkeen totesin että kaappia tähän suuntaan ja velipoika paikallisena noutamaan ja varastoimaan se muutamaksi päiväksi.

Vuodenvaihteen jälkeen pääsin sitten kaapin kotiuttamaan. Ennakkotiedoista poiketen kaapin syvyys olikin vain 60 cm. Vaikka olin mittailut mm. palvelimet, että mahtuvat myös 60 cm syvään kaappiin, niin yllätyksen muodosti räkkikisko. Pienellä rälläköinnillä saatiin kuitenkin räkkikiskotkin sopimaan kaappiin (toimivina).

Jo ennen kaapin hakua tilasin e-villestä viiden metrin RGB-ledinauhan kontrollereineen. Tämä saapui sitten pari päivää kaapin kalustamisen jälkeen ja tokihan se piti heti asennukseen pistää.

Mitä nyt pari viikkoa kaapista kokemuksia, niin ainakin levyjen lämmöt pysyy 4-5 astetta aiempaa lämpimämpänä, mikä ei ainakaan näin talvella voi olla huono homma 🙂

WhiteBoxin päivitystä

Eihän se Whiteboxin päivittäminen ihan heti päättynyt taaskaan, ja uusiakin ajatuksia jo on mielessä. Loppuvuosi kuitenkin tarjosi WhiteBoxiin uutta ainakin seuraavasti

  • CableMod AIO sleeving kit. Molempiin AIO-jäähdyttimiin hankin valkoisen sleeving kitin. Melkoisen sitkeä asennettava, mutta aikansa ährättyään asettui paikalleen. Kiinnikkeet varsinkin olivat melkoinen päänvaiva, eikäpä kaikki ihan täysin kiinnittyneetkään, mutta ajavat asiansa.
  • 2x Corsair HD140 RGB -puhaltimia ohjausyksikön kera. Nämä tulivat siis Kragen X61:n jäähdyttimelle, jossa NZXT:n omat puhaltimet olivat jo alkaneet ääntämään. Lisäksi Corsairin puhaltimet kiertävät hitaammin, joten ovat siksikin hiljaisempia. Tavoitteena oli saada jatkuvapuhalteinen hiljainen ”puhallin” kotelon etuosaan ja siinä onnistuin.
  • Corsair Lightning NODE Pro, jossa 4-ledinauhaa. Phobyan ledinauhoihin hermonsa menettäneenä lähdin kokeilemaan Corsairin hieman modernimpaa settiä. Ja onhan tuossa setissä nyt laadullisestikin eroa Phobyan pilipalivärkkeihin 🙂 Samalla saatiin myös HD140-puhaltimet USB-ohjatun valoyksikön ”taakse”.
  • Niin ja meinasi unohtua. Etujäähdyttimen kylkeen modasin muovisesta valkoisesta kulmalistasta peitelevy 🙂

Nyt voidaankin todeta, että WhiteBox v2 on saanut lopullisen muotonsa. Ylenmääräistä painetta päivittämiselle ei ole, mutta toki se custom loop -vesijäähy kiinnostais. Tähän tarkoitukseen olisi kuitenkin aiheellista myös päivittää kotelo ja näitä olenkin jo alustavasti tutkaillut. Toistaiseksi selkeälle ykköspaikalle on noussu juuri julkaistu Fractal Designin Define R6. Saas nähdä mitä tuleva vuosi tuo tullessaan.

Unigine Valley -testi

Uniginen testit ovat varsin tuttu näky vlogaajien käytöstä. Heaven tai Valley pyörivät näytöillä lähes aina, kun halutaan testata näytönohjaimen suorituskykyä, tai jäähdytystä. Varmasti myös uusi Superposition tulee valloittamaan ruudut, joskin ko. testistä jäi itselle hieman yliyrittämisen fiilis, mutta asiansa ajaa varmasti.

960 SSC (OC) vs 980 HOF (vakio)

Itse pyörittelen useimmiten Valleytä, koska se on ollut aika toimiva ratkaisu sen sukupolven näytönohjaimiin, mitä itselläkin on. Aiempaa Valley-testi taustaa löytyy mm. AMD-prossuajoilta sekä GTX 960 ja 980 näyttiksillä.

Ja koska ko. testiä on tullut ajettua myös i5 prossun kanssa 980:llä, sekä ilma-, että vesijäähdytettynä, niin päätin tästäkin koostaa kuvakokoelman. Ao. kuvassa kannattanee kuitenkin huomioida, että keskimmäinen 980 ilmajäähdytetty ja ylikellotettu tulos on syntynyt erittäin meluisan puhallinorkesterin säestyksellä ja se ei missään nimessä ole ollut päivittäiseen käyttöön tarkoitettu kellotus. Tuo osaltaan selittää ylikellotetun ilma- ja vesijäähdytyksen välistä pienehköä eroa 🙂

Vasemmalta: Vakiokellot ja ilmajäähdytys, maksimaalinen ylikellotus ilmajäähdytyksellä, maksimaalinen ylikellotus vesijäähdytyksellä.

KFA2 GeForce GTX 980 Hall Of Fame 4 Gt

Kuva: guru3d.com

Reilut 1,5 vuotta sitten ostin KFA2:n GeForce GTX 980 Hall of Fame -näytönohjaimen. Näytönohjain on palvellut omassa, kohtalaisen vaatimattomassa pelikäytössä erittäin hyvin.

Ko. näytönohjaimen valitsin lähinnä siksi, että se oli valkoinen ja sopi näin ollen kuin nenä päähän WhiteBoxiin. Ennakkoon lueskelin että ko. näytönohjaimen jäähdytys on varsin kovaääninen, mutta itse en sitä ilmajäähdytteisenä vakioasetuksilla kokenut mitenkään erityisen kovaääniseksi, joskin vertailukohdat on hieman vähissä.

Ja sitten se ylikellotus. Ilmajäähdytteisenä ko. näyttiksen ylikellotus oli melko tahmeaa. Ytimelle pystyi antamaan enimmillään +40 MHz ja muisteille +400 MHz kelloja, ilman että kuvassa esiintyi ongelmia. Tässä vaiheessa Uniginen Valley -testissä paineltiin hyvin nopeasti maksimilämpöihin, n. 81 asteeseen. Ko. tilanteessa myös desibelit alkoivat ollaa luokkaa ei kiitos. Tässä yksi syy, miksi en vakiojäähyllä viitsinyt näyttistä pitää kellotettuna.

Muutaman päivän tässä nyt olen sitten katsellut näyttistä vesijäähytettynä ja hieman päässyt kellotustakin testailemaan. Toistaiseksi järkevät kellot näyttäisi löytyneen ytimen +90 MHz:stä ja muistin +500 MHz:stä. Näillä Valleytä ajettaessa näyttiksen lämmöt nousee hitaasti 61 asteeseen saakka ja jämähtää siihen. Jäähdyttimen puhallin tuossa vaiheessa käy vain 60% tehoilla, vesipumppu ja mm. VRM:ä jäähdyttävä G12:n pikkupuhallin täysillä, joskin jälkimmäisten äänenvoimakkuus on niin mitätön, että niistä ei mitään haittaa ole. Ja tuo jäähdyttimen 60% puhallusvoimakkuuskin on huomattavan paljon hiljaisempi, kuin ilmajäähdytteisenä näyttis mölysi.

Loppuyhteenvetona todettakoon, että näyttiksen vesijäähy on ollut erittäin positiivinen yllätys. Asennuksen kanssa oli pientä säätämistä, kun vesijäähyblokin/-pumpun viereen jäävä jäähdytyssiili tuli pari milliä liian lähelle (alle), mutta ”dremelillä” siitäkin selvittiin. Muilta osin asennuksessa ei ollut mitään erikoista, jos osaa tietokoneen kasata, niin osaa myös Kraken G12:n asentaa näyttikselle 🙂 Suosittelen 5/5.

WhiteBox v2

Päätin viimein nimetä PC-rakennelmani uudelleen, alkuperäinen WhiteBox on jo sen verran kokenut muodonmuutosta, että oli jo korkea aika lisätä nimen perään v2.

NZXT Kraken G12

Viimeisimpänä muutoksena koneeseen saatiin NZXT Kraken G12, joka on näytönohjaimen vesijäähdytyskehikko. Käytännössä kyseessä on siis metallikehys, joka kiinnitetään näytönohjaimen alkuperäisen jäähdyttimen tilalle. Kraken G12:n mukana toimitetaan 92mm puhallin, joka huolehtii näytönohjaimen piirien (VRM jne…) jäähdytyksestä.

Tämän lisäksi pitää hankkio AIO-vesijäähdytin, jolla jäähdytetään näytönohjaimen ydintä. Käyttäjäkunnan iloksi NZXT tukee myös muiden valmistajien AIO-jäähdyttimiä, yhteensä tuettujen jäähdyttimien listalla on yli 30 AIO-jäähdytintä ja 40 erilaista näytönohjainta. Omaan järjestelmään jäähdyttimeksi tuli NZXT:n Kraken X31, joka on samaa sarjaa ja sukupolvea prosessoria jäähdyttävän Kraken X61:n kanssa. Lisäksi oleellisena osana sopassa oli itsessään jäähdytinkenno, joka X31:ssä on 120mm puhaltimella varustettu, joten oli vielä mahdollista sovittaa S340:n sisään kaiken muun lisäksi.

Pienen säätämisen jälkeen järjestelmä toimii kuin junan vessa. Lämpötilat ylikellotettuna kuormituksessa putosivat 81 asteesta 61 asteeseen. Ja tuossa vaiheessa jäähdyttimen puhallinkin pyörii vasta 60% teholla, eli ei pidä mitenkään suurta meteliä itsestään.

SpeedFan

Alunperin yritin käyttää puhaltimien ja pumppujen hallintaan NZXT:n CAM-sovellusta, mutta sen käyttäminen osoittautui hankalaksi. Näytönohjaimen pumppu ”rutisi” ikävästi alemmilla kierroksilla ja ylemmillä kierroksilla taas puhallin alkoi pumppaamaan kierroksia 120-160 kierroksen heitolla (esim. 1020 > 1180 > 1020…). Aikana testailin homman hanskaamista BIOSin hallintatyökaluilla, mutta sekin osoittautui mahdottomaksi. Loppujen lopuksi päädyinkin käyttämään laajalti käytettyä SpeedFan-sovellusta. Tovin aikaa selailin asetuksia ja katselin asetusvideoita, ennen kuin sain homman rokkaamaan kuten pitää. Onneksi nykyisellä emolevyllä on noita PWM-hallittuja puhallin-/pumppuliittimiä riittävästi, joskin X61:n puhaltimille piti tilata erillinen ”haaroitin”, jotta saadaan ne vielä oman liitännän kautta hallittaviksi ja voidaan näin ollen pitää vesipumpuilla staattisemmat nopeudet. Nyt myös osa puhaltimista on kytketty niin, että ne ei vähällä kuormalla pyöri ollenkaan, joten WhiteBox on aika hiljainen kaveri.

Ja kertana kiellon päälle korjasin vielä rikkinäisen ledinauhankin, joten valaisupuolikin on taasen kunnossa 🙂

Long time no see

Jopas on päässyt vierähtään aikaa edellisestä päivityksestä. Tämä ”kuiva kausi” on pääpiirteiltään johtunut siitä, etten ole juurikaan rakennellut mitään uutta. Oikeastaan ainut isompi tapaus tietoteknisessä touhussa on ollut virtualisointialustan kyykkääminen. Eli kyseessä siis halvan kuluttajaraudan päälle rakennettu palvelinkone, joka ensimmäisten pakkasten aikaan sanoi sopimuksen irti. Kuvittelin ongelman olevan virtalähteessä, mutta tosiasiassa ongelma olikin emolevyssä. Koska työskentely kylmässä varastossa ei houkuttanut, jätin ko. laitoksen sammuksiin. Katsotaan josko keväämmällä löytyis aikaa, intoa ja budjettia korjata tilanne. Onnekseni tuolla ei mitään niin kriittistä tavaraa ollut, että se olisi tarvinut heti saada takaisin tulille.

Hieman olen jo pyöritellyt ajatuksissa uusissa hankinnoissa, mutta toistaiseksi olen ainakin onnistunut pidättäytymään ostoista. Intel-pohjainen emo-prossuyhdistelmä houkuttaisi kovasti. Sen myötä myös muistit joutuisi hyvin suurella todennäköisyydellä uusimaan, ainakin olisi typerää pistää rahat vanhahtavaan DDR3 emoon. Toisaalta mielenkiintoa herättää AMD Ryzen, mutta oma mielipiteeni on että kyseessä on vain pieni profiilinnosto AMD:ltä, jonka myötä myös Intel tuo omat uudet tehokkaammat prosessorit murskaamaan bittejä ja kenties AMD-harrastajien unelmiakin.

Ai niin, kyllähän mää tosiaan taistelin WhiteBoxin kanssa hieman tässä taannoin. Syksyllä jossain välissä sain videomuokkaustilanteessa aikaan kaatumisia kuormitustestatussa ylikellotetussa laitteistossani, joten suutuspäissäni palautin jonkin väliaikaisen 4,3 GHz kellotuksen. Tuosta unohdin tietenkin tarkistaa asetukset ja pari kuukautta ihmettelin miksi kone on alkanut pitää meteliä niin paljon ja pölyäkin koppaan kerääntyi ihan kiitettävästi. Yksi kaunis päivä sitten hoksasin että ”onkohan mulla jossai vaiheessa voinu jäädä kotelopuhallinten nopeudenhallinta pois päältä ja hohkaa täysillä jatkuvasti”. BIOS (siis UEFI) auki ja näinhän siinä oli päässyt käymään. Asetukset kuntoon ja desibelit laskivat selvästi, myös pölyongelma alkoi hiljalleen siivoutumaan.

Näillä puheilla nyt kuitenkin vuoteen 2017.

SteelSeries Rival 100 -hiiri

rival100Ja kun kerran aloitettiin tuotemollaus/-nollaus, niin jatketaan samalla linjalla. Korjataan tilannetta sitten kun se mahdollisesti paremmaksi muuttuu.

Rival 100 on varsin pätevän oloinen laitos, mitä tulee käsituntumaan. Johto on muovipintainen, mutta varsin hyvin tuo ojennuksessa pysyi omassa käytössä. Kaikistellen hiiri on laadukkaan oloinen ja SteelSeriesin softa antaa aika hyvät säätömahdollisuudet. RGB-valokin pysyy ojennuksessa varsin mallikkaasti. Joku oli valittanut jossain valon kirkkautta, mutta hei, hiilaa sinne mustalle sitä niin himmenee 🙂

Kytkin hiiren ensin USB2-porttiin ja ensikokemus oli aika karmaiseva. Kursori hyppi ruudulla ja tarkkuuskin oli nätisti sanoen sieltä minne aurinko ei paista. Aikani taisteltuani päätin testata hiirtä työläppärilläni. Ja kas hiiri toimi huomattavasti paremmin. Tarkkuus oli parempaa ja hyppimistäkään ei liiemmälti tapahtunut. Hetken pähkäiltyäni tajusin hiiren olevan USB3-portissa, joten kytkin sen myös oman koneen USB3:een ja kas, sehän toimi samalla tavalla. Vajaan viikon hiirtä olen yrittänyt käyttää, mutta koska sen käyttäminen on satunnaisen kursorin hyppimisen ja edelleen heikon tarkkuuden vuoksi hankalaa, päädyin täyttämään Jimmsin RMA -lomaketta. Nyt hiiri on paketissa valmiina postitettavaksi ja käytössä on taasen Acerin mukana tullut Microsoftin hiiren tekele, joka tämäkin on vaivattomampi käyttää kuin tuo Rival 100. Tuskin 39 € hiiren on tarkoitus olla noin hankala ja kun kyseessä on vielä pelihiiri, niin pitäis sillä pystyä pelaamaan. FPS-pelit oli ihan jänniä, kun katse hiiren hyppimisen vuoksi heilahteli mihin sattuu.

Jäämme siis innolla odottamaan miten takuuhommien kans käy.

TP-Link TL-R470T+ kuormantasaava reititin

Mistähän sitä aloittais. Todetaan nyt heti alkuun, että jos ette ole huomanneet, niin nämä rakentelut ja ostelut ei viime aikoina ole menneet ihan putkeen. Sama pätee tähänkin, mutta siitä lisää myöhemmin. Reitittimen hankin ihan sen takia, että rakenteilla ollut Gateway-palvelinprojekti tuntui joka kerta tökkäävän jonkin vanhan komponentin vikaantumiseen tms… viidenkympin ostokseksi tämä olisi varmasti varsin pätevä laitos, jos se toimisi kuten pitää.

Kuormantasaus tässä tapauksessa tarkoittaa siis sitä, että reitittimen eteen voidaan liittään useampia internetyhteyksiä. Itsellä näin on ADSL- ja 3G-yhteys. Kyseisiä yhteyksiä voidaan sitten hyödyntää joko failoverina tai load balancena. Itsellä tarkoitus oli hyödyntää yhteyttä load balancena, eli niin että molemmat yhteydet on käytössä ja järjestelmät jotka tukee kyseisenlaista viritelmää osaavat hyödyntää molempien nopeuden yhdessä, eli ADSL:n 20M ja 3G:n 5-15M (mikä nyt ikinä onkaan), niin että nopeus on 25-35M. Tämä ominaisuus kyseisessä purkissa toimiikin varsin mallikkaasti, Speedtestin läpi saatiin aika tarkalleen täys nopeus. Joskin striimauspalveluita kuten Watson ja Netflix joutuu konffaamaan niin, että ne reitittyy vain toisen yhteyden läpi. Sama homma pankkiyhteyksien kanssa. Tuo on kuitenkin ”ongelma” vain aluksi, kun näitä ei ole vielä konffannut purkkiin. Spotify ei näyttäisi tuosta hetkahtavan ja Netflixkin kyllä toimii (ainakin kahden näytön versio), mutta kestää jostain syystä jonkin aikaa latailla HD-resot striimiin. Failoverissa näitä mitään ei siis tarvitsisi säätää, koska siinä käytännössä käytetään ensisijaista nettiyhteyttä ja sen ollessa nurin, sitten varayhteyttä.

Laite on kaikinpuolin laadukkaan oloinen ja valikot yms… toimii varsin jouhevasti ja ovat selkeät. Omalta osalta ongelmaksi tuli NAT. Koska mulla on lähiverkossa yksi julkisesti saatavilla oleva palvelin, niin NATin ja palomuurien kanssa täytyy puljata. Yhden päivän pähkäilin ongelman parissa, kun ei bitti kulkenut mihin piti, ts. tuo ainut palvelin ei ollut internetiin näkyvissä. Aikani ongelman ydintä etsittyäni tulin siihen tulokseen että reitittimen NAT ei nyt toimi kuten pitäisi. Tässä vaiheessa oltiin siis jo vahvasti Wiresharkilla tutkimassa verkossa liikkuvia paketteja yms… Google auki, hakusanat sisään ja vóila, samaa ongelmaa ko. laitteen kanssa pilvin pimein. NATti ei vaan yksinkertaisesti toimi. Laitte Nat Tablessa näkyy hienosti että tuosta portista tullaan sisään ja ohjataan se tuolle palvelimelle, mutta bitti ei koskaan reitittimeltä liikahda mihinkään. Muutamia viestejä on TP-Linkin tuen kans nyt sähköpostitse vaihdeltu ja viimeisimmän jälkeen on ollut parin päivän viive heidän puoleltaan. Jos foorumeita on uskominen, niin yhteydenpito vain kuihtuu ja ollaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jännä nähdä. Jos TP-Linkin tuki ei asialle tee mitään, niin toki on aina mahdollisuus käyttää myyjän palautusoikeutta, jolloin myyjä saa valmistajan kans painia ongelman selväksi 🙂

Tästä päästiinkin toiseen ongelmaan, eli laitteen vain 100 Mbps verkkoportteihin. Jouduin siis siirtämään NAS-palvelimeni suoraan ADSL-modeemin verkkoon, jotta sillä oleva palvelu näkyy internetiin. Ja nyt kun myös CIFS-jaot kulkee reitittimen läpi, niin datan liikuttaminen lähiverkossa on taaseen luokkaa 11Mt/s. Toinen verkkokortti NAS-palvelimeen olisi ratkaissut ongelmat, mutta ko. laitteessa on vain kaksi PCI-e paikkaa, eikä mulla luonnollisestikaan ole yhtää niihin sopivaa verkkokorttia. Joten odotamme TP-Linkin vastinetta ongelman ratkaisemiseksi, tai lähetämme laitoksen myyjälle takuuhuoltoon. Laitteessa kuitenkin on elinikäinen takuu 🙂

Osasia ja internetin uusintaa

Jaa-a mistähän aloittais. Tää nyt vaan on tämmönen tilannekatsaus ja voi olla että ens viikolla saadaan jo hieman jotakin  järkevämpää kasaan, ehkä.

Pari viikkoa sitten kyllästyin vanhan/uuden/siis hä palveluntarjoajan nettiyhteyden hidasteluun ja tilasin uuden. Leipäni kun ansaitsen alan operaattorilla, niin selvennetään vähän. Aiempi liittymäni oli työnantajan (silloinen PPO) tarjoama ADSL (joku 20-24M / 1M tms…). Liittymä toimi aikanaan oikeinkin mallikkaasti ja parhaimmillaan huidottiin 17 Mbps latausnopeuksissa, mikä siis tuon luokan ADSL:ssä on jo erittäin hyvä. No muutama muuttuja väliin, mm. Elisa osti PPO:n ja tän jälkeen noita liittymiä on yliheitetty urakalla Elisan tekniikkaan, yms… Tuo PPO:n PPPoE-tekniikalla toiminut ADSL toimi loppuajasta nopeudella 8-12 M / 0,5-1 M. Eli johonkin kummaan oli kaistaa kadonnut, joten päätin tilata nykyiseltä työnantajaltani (Elisa) uuden. VDSL:ään asti ei näissä linjoissa rahkeet riittäneet, joten ADSL tulemaan. Toimitus hieman takkuili ja jouduttiinpa Elisan laittamaa modeemiakin vaihtamaan välissä. Mutta eilen viimein pamahti liittymä toimintaan ja ensitesti antoi nopeuslukemat 15.8 M / 2 M. Eli jostakin kummasta sitä kaistaa taasen löytyi, vaikka kyseessä siis täysin sama linja täysin saman keskittimen ja sen laitepaikan läpi 😀 Mutta siis, kelpaa.

Ja jottei interwebin ihmeellinen maailma pääsisi tökkimään liikaa, olen puljannut myös mokkuloitten kanssa. Aiemmin ostin TP-LINKin TL-MR3420 -reitittimen, joka tukee myös lukuisia usb-mokkuloita, sekä 3G että 4G. Siskolta sain jonkin vanhan Huawein, jonka enimmäisnopeus oli jotain 2 M luokkaa. Isältä satuin löytämään puolivahingossa laatikosta ZTE, jonka nopeus on 7,5 M, mutta TP-LINK tukee vain ko. mokkulan perusmallia, jolla päästään 4,5 M tuntumaan. Huuto.netistä kuitenkin jo aiemmin huusin Nokian CS-17 -mokkulan, jolla toivon mukaan pitäisi päästä tuonne 20 M huiteille. Nokian tikkua en vielä ole saanut, mutta ZTE tuli testattua myös uuden ZyXELin modeemin kanssa (joka myös tukee mokkuloita), tosin tuki oli vielä heikompi ja nopeudet jäivät tuonne 2,5M. Kyllä se toistaiseksi varayhteydestä käy, koska tuo laitos ei tue kuin ns. Failover-yhteyttä.

Jyväskylän suunnalta pitäisi perjantaina sitten kotiutua lisää rautaa, josta päästään rakentamaan ClearOS gateway-palvelin ja sitä myötä nettiyhteys kuormantasattuna ADSL:n ja 3G:n läpi. Eli ne palvelut jotka ko. tekniikkaa tukee, yltää nopeudessa arvioituna 30-35 Mbps. Ja jos ClearOS ei suosiolla tähän taivu, niin hankitaan tarkoitukseen sopiva reititin väliin.

Huuto.netistä huusin lisäksi jonkin vanhan IBM:n palvelimen. Luonnollisestikaan palvelimessa ei levyjä ollut, mutta se nyt ei oleellista olekaan. Tarkoitus on siis tsekata palvelin läpi ja jos se on hyvässä kuosissa, niin mahdollisesti hommata levyt siihen. Todennäköisempää on, että sisuskalut lähtevät mäkeen ja pannusta sorvataan sopiva kotelo NAS-palvelimelle. Tällä hetkellä pyöritän FreeNASia siis vanhassa Acer Aspire XC100:n kotelossa, joka siis on tolkuttoman ahdas. Jimmsin valikoimasta tuli poistettua NASsiin järjestelmälevyksi pikkunen SSD (32G) ja SaTa-ohjainkortti, jotta saadaan siis tuo SSD ja lisäksi vielä yksi hyllyssä oleva 500 Gt kiintolevy siihen kiinni. Tällöin päästään ajamaan NASsia kolmella levyllä RAID 5:na ja saadaan siis tuplattua levytila nykyisestä. Lisäksi on tarkoitus pyörittää NAS-palvelimelta OwnCloudia ja luultavasti myös Plexiä.

Tulihan siinä jo asiaa, mitäs vielä. Hiiri tuli tilattua ihan WhiteBoxiin, SteelSeriesin Rival 100, tai jotai sinne päin, valkoinen tietenki. Ja siihen kylkeen HyperX-hiirimatto. Näytönohjaimesta pitäis kirjoitella jotai, mutta aikalailla pintapuolista testiä oon vasta tehny, mutta kyllähän tuo niissä jo aika nerokkaaksi laitokseksi on osoittautunut. Eli odotettavissa kenties näyttisjuttua, hiirijuttua, gateway-rakentelua, jotai softajuttuaki pitäis kirjoittaa. Eli sisältöä pukkaa. Videoita ois ihan jees tehdä, mutta hei, tällä naamalla ja näillä aikatauluilla ei taida onnistua.