WhiteBox v2

Päätin viimein nimetä PC-rakennelmani uudelleen, alkuperäinen WhiteBox on jo sen verran kokenut muodonmuutosta, että oli jo korkea aika lisätä nimen perään v2.

NZXT Kraken G12

Viimeisimpänä muutoksena koneeseen saatiin NZXT Kraken G12, joka on näytönohjaimen vesijäähdytyskehikko. Käytännössä kyseessä on siis metallikehys, joka kiinnitetään näytönohjaimen alkuperäisen jäähdyttimen tilalle. Kraken G12:n mukana toimitetaan 92mm puhallin, joka huolehtii näytönohjaimen piirien (VRM jne…) jäähdytyksestä.

Tämän lisäksi pitää hankkio AIO-vesijäähdytin, jolla jäähdytetään näytönohjaimen ydintä. Käyttäjäkunnan iloksi NZXT tukee myös muiden valmistajien AIO-jäähdyttimiä, yhteensä tuettujen jäähdyttimien listalla on yli 30 AIO-jäähdytintä ja 40 erilaista näytönohjainta. Omaan järjestelmään jäähdyttimeksi tuli NZXT:n Kraken X31, joka on samaa sarjaa ja sukupolvea prosessoria jäähdyttävän Kraken X61:n kanssa. Lisäksi oleellisena osana sopassa oli itsessään jäähdytinkenno, joka X31:ssä on 120mm puhaltimella varustettu, joten oli vielä mahdollista sovittaa S340:n sisään kaiken muun lisäksi.

Pienen säätämisen jälkeen järjestelmä toimii kuin junan vessa. Lämpötilat ylikellotettuna kuormituksessa putosivat 81 asteesta 61 asteeseen. Ja tuossa vaiheessa jäähdyttimen puhallinkin pyörii vasta 60% teholla, eli ei pidä mitenkään suurta meteliä itsestään.

SpeedFan

Alunperin yritin käyttää puhaltimien ja pumppujen hallintaan NZXT:n CAM-sovellusta, mutta sen käyttäminen osoittautui hankalaksi. Näytönohjaimen pumppu ”rutisi” ikävästi alemmilla kierroksilla ja ylemmillä kierroksilla taas puhallin alkoi pumppaamaan kierroksia 120-160 kierroksen heitolla (esim. 1020 > 1180 > 1020…). Aikana testailin homman hanskaamista BIOSin hallintatyökaluilla, mutta sekin osoittautui mahdottomaksi. Loppujen lopuksi päädyinkin käyttämään laajalti käytettyä SpeedFan-sovellusta. Tovin aikaa selailin asetuksia ja katselin asetusvideoita, ennen kuin sain homman rokkaamaan kuten pitää. Onneksi nykyisellä emolevyllä on noita PWM-hallittuja puhallin-/pumppuliittimiä riittävästi, joskin X61:n puhaltimille piti tilata erillinen ”haaroitin”, jotta saadaan ne vielä oman liitännän kautta hallittaviksi ja voidaan näin ollen pitää vesipumpuilla staattisemmat nopeudet. Nyt myös osa puhaltimista on kytketty niin, että ne ei vähällä kuormalla pyöri ollenkaan, joten WhiteBox on aika hiljainen kaveri.

Ja kertana kiellon päälle korjasin vielä rikkinäisen ledinauhankin, joten valaisupuolikin on taasen kunnossa 🙂

NZXT Kraken X61 -vesijäähdytin

Jatkoa sarjaan miksi ja mitä. Tässä sarjassa pyrin valottamaan miksi jonkin komponentin tai lisälaitteen ostin. Sekä kertomaan hieman laitteesta itsestään.

20160203_193259_HDRBlogiani lukenut tietää kuinka aiemmin olen taistellut socketin ja prosessorin lämpenemisen kanssa. Kokoonpanoa uudistettaessa päätin sitten ostaa hitusen paremman jäähdyttimen prosessorille. Ja koska All-In-One -vesijäähyt nyt vain näyttää lasikopassa paremmalta kuin übersiilit, niin päädyin sellaiseen. NZXT:n S340 -kotelo rajoittaa hieman tuota vesijäähdytyksen asentamista. Kotelosta löytyy 140 mm tuuletinpaikka ylhäältä, sekä 120 mm paikka takaa. Lisäksi edestä löytyy 280 mm matalan profiilinpaikka. Näistä 140 mm:n paikka tippuu heti kättelyssä pois, koska siinä tulee emolevy eteen. 120 mm:een varmaan olis mahdollista laittaakin pieni vesijäähdytin, mutta liikaa ei siinäkään tilaa ole. Joten päädyin katselemaan 280mm matalan profiilin jäähdyttimiä. Sen verran täytyy jo tässä vaiheessa ottaa takaisin että tuohon etuosaan luonnollisesti menee myös 140 mm jäähdyttimet, sekä korkean profiilin jäähdyttimet, mutta useimmiten nuo vaatii kotelon sisältä ”kaapelirivan” poistamisen ja, no, siinä taas menetetään aimo annos ko. kotelon luonteesta.

20160203_193244_HDR280 mm:n vesijäähdytintä etsiessäni vaihtoehdoiksi nousivat NZXT Kraken X61 ja Corsair Hydro H110. Näistä jälkimmäinen on erittäin laajasti käytetty ja kehuttukin järjestelmä. Krakenista löytyi mielipidettä moneen junaan ja ilmeisesti jossakin erässä oli pumpunkin kanssa ollut laatuongelmaa (isoääninen). Päädyin kuitenkin Krakeniin lähinnä siitä syystä, että halusin pitää kokoonpanon valmistajamäärän kohtuullisena. Ja mitä Krakenista on kokemusta kertynyt, niin erittäin kelvollinen kampe tuntuu olevan. Ainut mistä hieman täytyy depattia antaa, on jäähdytinblokin/pumpun led-valaistus. Joku techguy oli valaistusta kehunut Youtubessa, että ”kaikki värit toistuu oikein ja näyttää samalle kuin näytöllä”. No en menis vannomaan, ainakin omassa kokoonpanossa tietyt vihreät muuttuvat ledeissä sinisiksi, osa violetistä on punaista ja osa punaisista violettiä. Yleensä kuitenkin pienellä hakemisella löytyy se oikeakin väri, vaikka se nyt ei aivan ruudulla olevan värin kanssa täsmäisikään.

AIO-vesijäähdytintä voi kyllä suositella kaikille, joilla vain sellaista on mahdollista käyttää. Omalta osalta tuo aiheutti houkutusta rakentaa oma muokattu vesijäähdytysjärjestelmä, mutta saa nyt nähdä mitä tulevaisuus tuot tullessaan.

Paketti kasaan

Koneen osat saapuivat kahdessa erässä maanantaina ja tiistaina. Tiistain pakettiin oli jääny vain vaimennuslevyt ja ledit, joten maanantaina päästiin jo kasaamaan. Joskin Posti onnistui toimituksiaan viivyttämään normaalista klo 17, aina kello 18:30 asti.

Työpöytä
Työpöytäkin siistiytyi kummasti

Maanantaina siis ajelin postiin ja noudin kotelon, virtalähteen ja muistit. Aiemminhan posti oli jo kiikuttanut uuden emolevyn ja prosessorin vesijäähdytyksen. Kotona sitten pakettia aukomaan ja kyllähän sieltä aarteita löytyi 🙂

Jokainen tietää miten käy kun kengännauhat solmii yhteen ja lähtee käveleen… no tohkeissani lähdin varastosta vauhdilla hakemaan antistaattista rannekettani, jolloin oikean jalan talvikengän nauhat tarttuivat vasemman kengän nauhakoukkuihin ja hihhei kun lennettiin t-paitasillaan hankeen vauhdikkaasti. Ja eihän se ranneke edes ollut varastossa, työpöydän laatikosta lopen löytyi. Seuraavaksi sitten kotelon kimppuun. Mallailin emolevyä koteloon ja ”mitäs punasta tuossa on, ööö, hei mitä hä, verta, mistä?!”. Taiston tuoksinassa olin onnistunut tökkäämään sormenpään johonkin ja ensitöikseen siivottiin sitten veripisarat pois emolevyltä. Kaikesta epäonnesta huolimatta, päätin jatkaa koneen kasausta.

Pikkuhiljaa osat alkoivat löytää paikkansa ilman suurempia ongelmia. Krakenin kans joutui hieman pähkäilemaan koteloon kiinnitystä, kunnes tajusin heidän onlineanimaatio-ohjeestaan klikata seuraavan vaiheen, jonka jo olin onnistunut itsekin päättelemään. Johdotuksissa tuli käytännössä vain yksi virhe, kun typerästi kytkin kotelopuhaltimet valmiiksi liitetyllä Molex-kaapelilla, enkä emolevyn puhallinpaikkoihin. Johdot sai todella fiksusti koteloon, eikä suuremmalti tarvinut niitten kans taistella. Yksi asia joka piti muistaa ensimmäisenä, kun aloittaa kasaamisen, oli kiintolevyjen kiinnitys alaosaan. Tämä siksi että jos/kun virtalähde ja kaikki johdot ovat paikallaan, niin ruuvien ruuvaaminen takaapäin kiintolevyihin on aikalailla mahdotonta. Noh, vanhat levyt jne… pysyy ne yhdeltä reunalta kiinnitettynäkin, eli unohdin siis tämän (eikä ainakaan vielä ole ollut resonointia havaittavissa) 😀 Alunperin suunnittelin ottavani toisen ulos puhaltavan kotelotuulettimen pois, jotta saan järkevämmin positiivisen paineen koteloon. Ja vaikka ko. puhaltimet puhalsivat alunperin täysillä, niin silti Krakenin puhaltimet minimiä puhaltaessaankin onnistuivat muodostamaan positiivisen paineen koteloon. Päädyin kuitenkin kiertämään ulos puhaltavien tuulettimien kierrosluvun 800 rpm heti kun olin korjannut niiden liitännän emolevylle.

20160203_203417Tiistaina saatiin sitten koneeseen vielä rgb-ledinauhat ja kontrolleri, sekä vaimennusmateriaali. Ja näiden asennuksen yhteydessä korjasin siis myös kotelotuulettimien liitännät. Ledinauhojen liimakiinnnitys oli lähinnä vitsi, mutta on ne nyt ihmeesti pysyneet paikoillaan. Toisessa ledinauhassa on lisäksi jonkinasteinen kosketushäiriö, ilmeisesti yhdessä vastuksessa ennen kolmea alimmaista lediä. Jos värin muuttaa keltaiseksi tai oranssiksi, niin kolme alimmaista lediä palaa vihreänä. Mikä toisaalta on varsin vinhan näköinen 🙂 Ledeihin olen kuitenkin loppujen lopuksi varsin tyytyväinen, mitä nyt kamera vääristää niiden värit vähän miten sattuu ja mm. valkoinen näyttää ihan siniseltä ja oranssi näyttää tuhruiselta valkoiselta yms… Vaimennusmateriaali olikin sitten ihan oma lukunsa. Päädyin sitä loppujen lopuksi liimaamaan vain emolevyn kiinnityslevyn pohjaan, alaosan kylkeen (lasin alle) ja etuosan ilmanottokanavan sisäpuolelle. Lasin alle tullut vaimennus oli hieman liian korkealla toisesta reunasta ja jouduin sitä työstämään jälkikäteen. Tuossa yhteydessä huomasin että materiaali on erittäin pehmeää ja repeää ikävästi liimauksien mukana. Sain kuitenkin tehtyä leikkauksen kohtuu siististi, mutta nyt kun tietää materiaalin luonteen, niin en sitä ko. koteloon taida muualle edes yrittää. Kuitenkin, äänentasot mitattuna on samaa luokkaa vanhan kotelon kans, mitä nyt erittäin kovilla, pitempään kestävillä kuormituksilla vesijäähyn puhaltimet pitää aika kiitettävää ääntä, tosin tähänkin on syynsä ylikellotuksella, josta kertonen seuraavassa blogitekstissä lisää.

NZXT S340 -kotelo

large_dbe8e7ba62c5bdb3Ensimmäinen osa sarjassa miksi ja mitä. Tässä sarjassa pyrin valottamaan miksi jonkin komponentin tai lisälaitteen ostin. Sekä kertomaan hieman laitteesta itsestään.

Todetaan nyt heti alkuun, että kotelo ei vielä ole hallussa (tulossa kolmen viikon sisään), joten mistään arvostelusta ei ole kyse. Mielipiteet pohjautuvat pääosin internetistä löytyvään kuva- ja videomateriaaliin.

Pohjustukseksi hieman historiaa. Omistan tällä hetkellä Compucasen 6C28BS-UG -miditornikotelon. Kotelo maksoi 48 € vuonna 2007 ja on haukkunut hintansa moneen kertaan. Sittemmin koteloa on mm. äänieristetty bitumimatolla ja äänieristelevyllä ja kotelon paino on jotai huikeaa, melkein voisi puhua panssarista tässä yhteydessä. Koppa on nähnyt yhdet jos toiset sisuskalut ja se alkaa näkymään kaikessa. Käytännöllisyydestä ei kyseisen lootan kohdalla voi puhua, vaan johdot pääsääntöisesti ovat kopassa kuin pommin jäljiltä.

Miksi sitten päädyin NZXT:n S340 -koteloon. Taannoin aloin katselemaan koteloita sillä silmällä josko jotain mieleenkiintoista löytyisi. PC-kotelot ovat aina olleet joko tylsiä, tai sitten täysin yliammuttuja, ns. tyylikästä jopa sisustukseen sopivaa koteloa on ollut aika työläs etsiä. Väriksi valikoitui valkoinen ihan vain talomme yleisen sisustuksen huomioon ottaen. Toinen valintakriteeri oli koko, täyskokoinen torni ei tullut kyseeseen ja htc-/mikrokotelot olisivat vaatineet käytännössä koko koneen uusimista, joten ainut järkevä vaihtoehto oli miditorni. Muutaman verkkokaupan kotelovalikoimat selasin läpi ja loppujen lopuksi mulla oli kymmenkunta vaihtoehtoa joista valita. Näitä kun sitten selailin läpi ja vertailin, niin kaikki yli- ja alihintaiset tipahtivat suosiolla pois. Muutamasta jäljelle jääneestä kotelosta S340 näytti houkuttelevimmalle. Lähinnä toimitusaika näytti karsealle 28-30 pv. Suomalaiset verkkokaupat kahlasin läpi ja kyseistä koteloa ei suomenmaasta näyttänyt löytyvän, joten luottokauppiaalta Jimm’siltä tilausta vetämään 109 € hintaan.

Vasen- ja yläosa
Vasen- ja yläosa

Sittemmin olen tutkinut koteloa lisää ja täytyy sanoa että saatoin osua kultasuoneen. Kotelo on käytännössä jaettu kahteen osaan, ylä/vasen- ja ala/oikeaosa, jotka on eroteltu ”välilevyllä”. Alaosa jää kokonaan piiloon ja sinne sijoittuu virtalähde ja 3,5″ kiintolevyt, myös kaikki johdotukset jäävät käytännössä piiloon ala/oikean osan (pleksilasista katsottuna) ja alaosan taakse. Alaosan päälle sijoittuu myös 2,5″ levypaikat. Näin on saatu kokonaan pois levypaikat perinteisestä sijainnista koneen etuosasta (niinku oikeasti edestäpäin katsottuna x)). 5,25″ paikkoja ei kotelossa ole, joten CD/DVD/Bluray -puljaamista harrastavat hommaavat ulkoisen aseman, tai opettelevat tavoille ;).

Oikea- ja alaosa
Oikea- ja alaosa

Etuosan levypaikkojen tilalla on paikat kahdelle 140mm puhaltimelle. Myös ohuet vesijäähdytysmoduulit istuvat tälle paikalle (kuten NZXT Kraken X61). Kotelon sisällä huomion varastaa eräänlainen ”johtokisko”. Joka toisaalta jäykistää koteloa, mutta myös huolehtii siitä että johtohässäkät saadaan kätevästi vietyä pois silmien ulottuvilta oikean osan taakse. Kotelon mukana tulee kaksi 120 mm NZXT FN V2 -tuuletinta. Ai niin, kotelossa ei myöskään ole reset-nappia ollenkaan. Kotelo muuten on 90-prosenttisesti teräksestä valmistettu, joten kestävyyttä löytyy.

Omaan projektiin tämä siis sopii kuin nenä päähän ja ainakin näin ennakkoon odotan innolla saavani kotelon käyttöön. Kehujahan tuo on kerännyt ympäri maailman varsin kiitettävästi ja kenties saatavuus omalta osaltaan kertoo kotelon suuresta suosiosta.

Rakennusvimma

Rakennusvimma puraisi viimeistään vuodenvaihteen jälkeen lopullisesti. Uutta osaa lähti tilaukseen harva se päivä ja tällä hetkellä vain odotellaan osia saapuvaksi. Pelimiehet huomaavat varmasti kokoonpanossa Intel-puutoksen, mutta ehkä joskus siihen päästään. Tällä hetkellä uusi kone n. kuukauden päästä rakentuu seuraavan osavalikoiman ympärille.

  • Kotelo: NZXT S340
    • Sis. 2 x NZXT FN V2 120mm puhaltimia
    • Phobya LED-Flexlight RGB kontrolleri
    • 2 x Phobya FlexLight HighDensity LED-valonauha, 300mm, RGB
  • Virtalähde: EVGA 750W SuperNOVA 750 G2
  • Emolevy: Asus Sabertooth 990FX R2.0
  • Prosessori: AMD FX-8350
  • Jäähdytin: NZXT Kraken X61 -vesijäähdytin
  • Näytönohjain: EVGA GeForce GTX 960 SSC ACX 2.0 2Gt DDR5
  • Muisti: 4 x 4 Gt Kingston HyperX Fury 1866 MHz CL10
  • Kiintolevyt:
    • 240 Gt Kingston V300 SSD
    • 120 Gt Kingston V300 SSD
    • 2 x 500 Gt Samsung Spinpoint F1 7300rpm Sata3
  • Näyttö Asus VE247H

Ensimmäinen kokoonpano tulee varmastikin olemaan vain out of the box kasauksena. Kunhan kelit lämpenee niin mukaan on suunnitteilla johtojen sleecetys valkoiseksi, kenties vesijäähyn putkien maalaus valkoiseksi ja näytönohjeimen tuuletinrungon maalaaminen valkoiseksi. Lisäksi ostoslistalla on taustalevy näytönohjaimeen, jos/kun niitä joskus EVGA saa euroopankin markkinoille lykättyä, jos ei niin sitten täytyy kustomoida jotain.

ps. Tänään lähti ensimmäinen tilaus Jimm’siltä tulemaan, eli emolevy ja jäähdytin ovat matkalla. Virtalähde ja muistit lähtenevät matkaan vielä tämän viikon aikana, viimeistään ensi viikolla.