pfSenssit

Joskus olen aiheesta tainnut mainitakin, mutta taloutemme internet on tullut jo pitkään ns. kahta reittiä, ADSL:n ja 4G:n läpi. Tämä ei ole ollut mikään operaattorin valmis viritelmä, vaan itse rakennettu ja ylläpidetty. Keskeisenä osana järjestelmää on ollut TP-Linkin TL-R470T+ kuormantasaava reititin. Tuo laite kuitenkin alkoi pikkuhiljaa osoittamaan resurssien puutetta. Oleellisimpina osana oli, että laitteessa on vain 100M verkkoliitännät.

Koska varastoon oli päässyt kertymään ylimääräistä rautaa parinkin koneen verran, niin päätin eräänä kauniina (saattoi olla rumakin) päivänä kokeilla gatewayn rakentamista pfSensellä. Alustavan selvityksen perusteella järjestelmästä löytyi kaikki tarvittavat ominaisuudet ja lisäksi paljon muutakin. Vielä kun aikanaan varastoon ostamani verkkokortit osoittautuivat Gbit-korteiksi, oli ilo ylimmillään. Nollabudjetilla sitten rakentelin koneen ja tuikkasin pfSensen sisään. Verkot kohdilleen, asetusten (manuaalinen) kopiointi laitteiden välillä ja johtojen vaihto. Siinähän se yksinkertaisuudessaan. Tosin, koska laitteet palvelinkaapissa ovat fyysisesti aivan eri paikoissa, niin hieman vaadittiin johtojumppaa, mutta muuten helppoa kuin mikä.

Virrankäyttö mahtaa tuolta osin olla hieman suurempaa, mutta tuskin montaa euroa vuositasolla eroa on, joten no props. Homma rokkaa ja pelittää, ja se on pääasia.

TP-Link TL-R470T+ kuormantasaava reititin

Mistähän sitä aloittais. Todetaan nyt heti alkuun, että jos ette ole huomanneet, niin nämä rakentelut ja ostelut ei viime aikoina ole menneet ihan putkeen. Sama pätee tähänkin, mutta siitä lisää myöhemmin. Reitittimen hankin ihan sen takia, että rakenteilla ollut Gateway-palvelinprojekti tuntui joka kerta tökkäävän jonkin vanhan komponentin vikaantumiseen tms… viidenkympin ostokseksi tämä olisi varmasti varsin pätevä laitos, jos se toimisi kuten pitää.

Kuormantasaus tässä tapauksessa tarkoittaa siis sitä, että reitittimen eteen voidaan liittään useampia internetyhteyksiä. Itsellä näin on ADSL- ja 3G-yhteys. Kyseisiä yhteyksiä voidaan sitten hyödyntää joko failoverina tai load balancena. Itsellä tarkoitus oli hyödyntää yhteyttä load balancena, eli niin että molemmat yhteydet on käytössä ja järjestelmät jotka tukee kyseisenlaista viritelmää osaavat hyödyntää molempien nopeuden yhdessä, eli ADSL:n 20M ja 3G:n 5-15M (mikä nyt ikinä onkaan), niin että nopeus on 25-35M. Tämä ominaisuus kyseisessä purkissa toimiikin varsin mallikkaasti, Speedtestin läpi saatiin aika tarkalleen täys nopeus. Joskin striimauspalveluita kuten Watson ja Netflix joutuu konffaamaan niin, että ne reitittyy vain toisen yhteyden läpi. Sama homma pankkiyhteyksien kanssa. Tuo on kuitenkin ”ongelma” vain aluksi, kun näitä ei ole vielä konffannut purkkiin. Spotify ei näyttäisi tuosta hetkahtavan ja Netflixkin kyllä toimii (ainakin kahden näytön versio), mutta kestää jostain syystä jonkin aikaa latailla HD-resot striimiin. Failoverissa näitä mitään ei siis tarvitsisi säätää, koska siinä käytännössä käytetään ensisijaista nettiyhteyttä ja sen ollessa nurin, sitten varayhteyttä.

Laite on kaikinpuolin laadukkaan oloinen ja valikot yms… toimii varsin jouhevasti ja ovat selkeät. Omalta osalta ongelmaksi tuli NAT. Koska mulla on lähiverkossa yksi julkisesti saatavilla oleva palvelin, niin NATin ja palomuurien kanssa täytyy puljata. Yhden päivän pähkäilin ongelman parissa, kun ei bitti kulkenut mihin piti, ts. tuo ainut palvelin ei ollut internetiin näkyvissä. Aikani ongelman ydintä etsittyäni tulin siihen tulokseen että reitittimen NAT ei nyt toimi kuten pitäisi. Tässä vaiheessa oltiin siis jo vahvasti Wiresharkilla tutkimassa verkossa liikkuvia paketteja yms… Google auki, hakusanat sisään ja vóila, samaa ongelmaa ko. laitteen kanssa pilvin pimein. NATti ei vaan yksinkertaisesti toimi. Laitte Nat Tablessa näkyy hienosti että tuosta portista tullaan sisään ja ohjataan se tuolle palvelimelle, mutta bitti ei koskaan reitittimeltä liikahda mihinkään. Muutamia viestejä on TP-Linkin tuen kans nyt sähköpostitse vaihdeltu ja viimeisimmän jälkeen on ollut parin päivän viive heidän puoleltaan. Jos foorumeita on uskominen, niin yhteydenpito vain kuihtuu ja ollaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jännä nähdä. Jos TP-Linkin tuki ei asialle tee mitään, niin toki on aina mahdollisuus käyttää myyjän palautusoikeutta, jolloin myyjä saa valmistajan kans painia ongelman selväksi 🙂

Tästä päästiinkin toiseen ongelmaan, eli laitteen vain 100 Mbps verkkoportteihin. Jouduin siis siirtämään NAS-palvelimeni suoraan ADSL-modeemin verkkoon, jotta sillä oleva palvelu näkyy internetiin. Ja nyt kun myös CIFS-jaot kulkee reitittimen läpi, niin datan liikuttaminen lähiverkossa on taaseen luokkaa 11Mt/s. Toinen verkkokortti NAS-palvelimeen olisi ratkaissut ongelmat, mutta ko. laitteessa on vain kaksi PCI-e paikkaa, eikä mulla luonnollisestikaan ole yhtää niihin sopivaa verkkokorttia. Joten odotamme TP-Linkin vastinetta ongelman ratkaisemiseksi, tai lähetämme laitoksen myyjälle takuuhuoltoon. Laitteessa kuitenkin on elinikäinen takuu 🙂