pfSenssit

Joskus olen aiheesta tainnut mainitakin, mutta taloutemme internet on tullut jo pitkään ns. kahta reittiä, ADSL:n ja 4G:n läpi. Tämä ei ole ollut mikään operaattorin valmis viritelmä, vaan itse rakennettu ja ylläpidetty. Keskeisenä osana järjestelmää on ollut TP-Linkin TL-R470T+ kuormantasaava reititin. Tuo laite kuitenkin alkoi pikkuhiljaa osoittamaan resurssien puutetta. Oleellisimpina osana oli, että laitteessa on vain 100M verkkoliitännät.

Koska varastoon oli päässyt kertymään ylimääräistä rautaa parinkin koneen verran, niin päätin eräänä kauniina (saattoi olla rumakin) päivänä kokeilla gatewayn rakentamista pfSensellä. Alustavan selvityksen perusteella järjestelmästä löytyi kaikki tarvittavat ominaisuudet ja lisäksi paljon muutakin. Vielä kun aikanaan varastoon ostamani verkkokortit osoittautuivat Gbit-korteiksi, oli ilo ylimmillään. Nollabudjetilla sitten rakentelin koneen ja tuikkasin pfSensen sisään. Verkot kohdilleen, asetusten (manuaalinen) kopiointi laitteiden välillä ja johtojen vaihto. Siinähän se yksinkertaisuudessaan. Tosin, koska laitteet palvelinkaapissa ovat fyysisesti aivan eri paikoissa, niin hieman vaadittiin johtojumppaa, mutta muuten helppoa kuin mikä.

Virrankäyttö mahtaa tuolta osin olla hieman suurempaa, mutta tuskin montaa euroa vuositasolla eroa on, joten no props. Homma rokkaa ja pelittää, ja se on pääasia.

Kotiverkkoa kuntoon, tai…

Silloin tällöin olen aina ihmetellyt kotiverkkoni hitautta, kun lataan dataa NAS-palvelimelta. Yks ilta aloin sitten selvitteleen mistä tuo johtuu. Laite kerrallaan kävin verkkoa läpi ja lopulta verkossa oli enään läppäri ja NAS-palvelin ristikytkennällä. Yllätyksekseni ongelman aiheutti NAS-palvelin. Kyseinen laite, eli Buffalon Linkstation Pro Duo (LS-WTGL/R1-V3) kyllä kaiken järjen mukaan on kykenevä gigabitin verkkoon ja kytkimelle se gigabitin yhteyden muodostaakin. Jostain syystä data kuitenkin liikahteli vain 5-12 Mt/s nopeudella verkossa. Ehdin siis tuossa vaiheessa jo testaamaan verkkonikin, jotta se varmasti toimii gigabitin nopeudella ja, no ihan 100% se ei gigabittinä toiminut, mutta ehkä jossain 700-800 Mbps.

Kun viimein ongelman aiheuttaja oli selvillä, niin piti selvitellä miksi. Aikani Googlea laulatettuani löysin saman version omaavilta käyttäjiltä vastaavanlaista viestiä. Osa kolmosversion laitteista toimi ja osa ei. Joitain oli Buffalo takuuseen korjannut, joitain ei. Omasta laitteestani takuut on mennyt jo vuosia sitten, joten kotikonstein ongelman kimppuun. Klikkailin laitteesta kaikki ylimääräiset palvelut kiinni, mutta nopeus ei muuttunut. Laitteen muuttaminen Jumbo Frame -tilaan lisäsi nopeutta ja data viuhui ny 10-20 Mt/s. Verkkolaitteista ymmärtävät tietävät myös että tuo ei järin hyvä ratkaisu ole pitkässä juoksussa.

Ongelmaan oli siis yksi ratkaisu. Vanha Acer Aspire XC100 -työasema hyötykäyttöön ja FreeNAS -käyttöjärjestelmä USB-tikulle. Päivän virittelyn jälkeen NASsi oli backupattu ja uus NAS rakennettu ja toimintakunnossa. Volumet ja datasetit kohdilleen, käyttäjät kohdilleen ja backupit takas NASsiin. Lopputulema uudella NAS-palvelimella. Data siirtyy juuri niin nopeasti kuin verkko antaa periksi, eli 65-85 Mt/s. Pienet tiedostot toki hitaammin (jopa alle 20 Mt/s), mutta varmuuskopioiden palauttaminen oli ”hieman” nopeampi projekti kuin niiden ottaminen 😀

Mitäs jatkossa? No tällä hetkellä FreeNASsia ajetaan USB-tikulta, joka ei kuitenkaan kyseisen koneen kans ole hyvä ratkaisu. Acerin BIOS ei löydä USB-tikkua boottimediaksi, vaikkakin se boottivalikosta sittemmin löytyykin ja sen voi sieltä manuaalisesti valita. Eli suunnitelmissa on ostaa tuohon PCI-E -liitännäinen kaks porttinen SaTa-ohjain ja jokin pieni SSD-levy käyttikselle. Tuon jälkeen sisään pukataan nykyiset levyt ja niiden lisäksi kolmas levy, jolloin saadaan nostettua datan määrä 1 Tt nykyisestä 500 Gt:sta (3x500Gt levyä). Lisäksi on tarkoitus ujuttaa kone nykyisestä kotelosta räkkikoteloon, jolloin saadaan se fiksusti telineeseen. Niin ja toisekseen, kyllähän tuo FreeNAS on loistava viritelmä, suosittelen suuresti jos olet NAS-palvelinta rakentamassa.