Julkaistu

Hazen päivitykset

Näytönohjaimen jäähdytin

Näytönohjaimen AIO-vesijäähdyttimen pumppu oli jo tovin aikaa pitänyt ikävää raksutusta ja sen sai asettumaan sopivalla kierrosalueella. Loppuvuodesta 2021 tuo kierrosaluekin kuitenkin alkoi ajoittain raksutteleen, ja kohtalaisen isoäänisesti vielä.

Kutakuinkin kuukauden tuota kuunneltuani kyllästyin ja päätin ruuvata näyttikseen alkuperäisen ilmajäähdytyksen. Prosessissa ei oikeastaan ollut mitään ihmeellistä, AIO pois, puhdistus, uudet tahnat ja lämpötyynyt ja vanha jäähy takaisin.

Tai no, toki pientä säätöä oli, kun näyttiksellä on kolme samanlaista liitintä johon puhaltimen voi liittää. Kahta ensimmäistä arvoin ja kummallakaan ei puhaltimet inahtanutkaan. Sitten iski jo hieman epätoivo, että nämäkö nyt on pitänyt mennä rikki, vaikkei ole käytetty. Kaivoin kuitenkin interwebin syövereistä kuvia ja totesin, että jaa onhan täällä kolmaskin vielä ja vot, taas puhaltaa.

Pienimuotoista säätöä oli myös saada puhallinnopeudet järkeväksi, ettei hermo pala metelöintiin. Onnistuinkin tuossa aika hyvin, ja nyt on varsin hiljainen näyttis alkuperäiselläkin jäähyllä. Toki tuo jäähdyttimen vaihdos aiheutti sen, että ylikellotukset piti käytännössä lähes kokonaan tiputtaa pois. Muistin osalta kelloja pystyi jättämään, ja toki tuo HOF on vakionakin aika hyvin kellotettu, joten vielä jaksaa.

ps. Ja hieman piti innovoida tukirakennetta, ettei pääse näyttis pahemmin roikkumaan. #lego

Lisää muistia ja levyt uusiksi

Jos joku kysyy että miksi piti muistia ostaa lisää, niin en tiedä, huviksi, onpahan nyt. Siis 16 Gt mun käytössä on riittänyt paremmin ku hyvin, en muista että olisin koskaan missään yhteydessä juurikaan yli 12 Gt edes käyttänyt. Mutta onpahan nyt 😀

Massamuistipuoli sen sijaan on ärsyttänyt jo pitkää. Vanha 5400 rpm pörräävä WD on aiheuttanut hitaudellaan harmaita hiuksia jo muutaman vuoden ja vanha Kingstonin 240 Gt SSD nyt vaan alko olla turhan pieni. Aikani mietin 512 Gt ja 1 Tt:n NVMe:tä budjettiratkaisuna, jotta sais kriittisimmät jutut sinne, mutta sitten järki voitti ja ostaa paukasin 2 Tt Kingstonin NVMe:n (Kingston 2TB NV1 NVMe PCIe SSD -levy, M.2 2280, 2100/1700 M), joka itselle on enempi kuin riittävä. Jos ja kun tarvii oikeasti asiaa varastoida, niin sitä varten on NAS-palvelin, joka ei gigan verkossa nopeudessa juurikaan tuolle WD:n vanhalle limpulle häpeä.

Uusi näyttö

Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä, ehei ei todellakaan. Pitkään jo olen haaveillut uudesta Ultra-Wide -näytöstä, ja Joulukuun alussa sopivasti olleista Black Friday -tarjouksista löytyi vihdoin omiin spekseihin sopiva näyttö. Kyseessä siis AOCin 34″ CU34P2A. Näyttö on siis kaareva 3440×1440 resoluutioon kykenevä 100Hz:n näyttö. 4K:ta en halunnut, vaan tuo 1400 riittää varsin hyvin ja 34″ on oikeinkin sopiva. Pari päivää menikin ihmetellessä ja ihastellessa. Tuohon kun vielä ”kylkeen” hommasin Nördicin DisplayPort KVM-kytkimen, niin työtehokin on noussut huomattavasti. Lyfe is guud.

Julkaistu

Virtualisointialusta uusiksi

Tovin aikaa olin jo tuskaillut kahdeksan vuotta vanhan virtualisointipalvelimeni kanssa. Pannussa ei vain yksinkertaisesti resurssit enää riittäneet, ja kun tarvekin oli kasvanut, niin jotain piti keksiä.

Joskus marraskuulla aloin sitten vilkuileen erinäisiä osia, halvimpia mahdollisia, mutta uusia toki. Tavoitteena oli saada vähintäänkin tuplaydinsuoritin ja 16 Gt:a muistia, joka olisi laajennettavissa vähintään 32 Gt saakka. Hinta ei sais päätä huimata, eli ehkä 200 €. Emolevyn ja prosessorin toimitus viivästyi pariinkin otteeseen, osittain siksi että päädyin vaihtamaan näitä lennosta, kun uusia osia piti olla saatavilla heti, muttei sitten ollutkaan. Ilmeisesti joulunaika teki tehtävänsä ja verkkokauppojen saldot ei pysynyt kysynnän mukana.

Loppujen lopuksi hinnaksi osille tuli 184 € (posteineen). Emolevy on Asrockin H410M-HDV/M.2. Prosessoriksi valikoitui Intel Celeron G5900. Ja nämä siis uudella LGA1200 -kannalla. Muistina 16 Gt Lexarin 2666 MHz DDR4 ja kiintolevynä se Hazen järjestelmälevyn takuusta saatu uusi 240 Gt Kingstonin UV400. Ostosten heikoimmaksi lenkiksi osoittautui Akygan -virtalähde. 15 € hurjalla hinnalla ei saanut onnea, vaan laite alkoi neljän päivän jälkeen boottailla ja lähti saman tien takuuhuoltoon. Onneksi ”vanha” Kolink jaksaa vääntää korvaajana. Josko tämä nyt sitten menisi seuraavat kahdeksan vuotta, tai edes viisi 🙂

Julkaistu

Hazen järjestelmälevy uusiksi

Mitenhän tämän blogin oppis muistaan silloin ku tulee noita asennuksia/hankintoja tehtyä, noh, julkaistaan näin jälkikäteen useampi artikkeli näin niinkuin melkein vuoden ajalta 😀

Maaliskuussa alkoi Hazen järjestelmälevynä toiminut Kingstonin UV400 SSD oireilemaan ja kirjoitusnopeudet jäivät n. kolmasosaan siitä mitä niitten piti olla. Noh, ei muuta kuin takuuajan puitteissa yhteyttä Jimmsiin ja prosessin pyörähdettyä olikin jo ”uusi” SSD odottamassa seikkailuja.

Koska kyseessä kuitenkin oli järjestelmälevy, niin olin kaukaa viisas ja ennen takuuprosessin aloittamista tilasin 512 Gt:n Gigabyten M.2 NVMe SSD:n, johon sitten järjestelmän siirsin ja homma rokkasi taas. Ja jottei homma menisi tylsäksi, niin NVMen päälle tilasin EK Waterblocksin jäähdytyssiilin. Tämä siis lähinnä visuaalinen lisä. Takuusta saatu levy jäi sitten odottamaan mahdollista toimintaympäristöään ”varastoon”.

Julkaistu

Pitäiskö taas blogata

Vettä on taas virrannut Pyhäjoessakin sen jälkeen kun viimeksi bloggasin, ehkä taas olis pikkuhiljaa aika herätellä henkiin tätäkin blogintekelettä. Ja jotta jutunjuurta saadaan paremmin, niin kirjoittelen vähän laajemmin yksittäisistä aiheista. Tässä nyt kuitenkin pientä yhteenvetoa siitä, mitä kaikkea on ehtinyt tapahtumaan.

Viime vuoden puolella tuli jo tehtyä pieniä modauksia WhiteBoxiin. Maalasin mm. lisäkorttipaikkojen peitelevyt valkoisiksi ja vaihdoin näytönohjaimen ja emolevyn virtakaapelit valkoisiksi.

2017 alkoi sitten eräänlaisella ”antaa palaa” -asenteella ja tilaukseen osui Jimm’sin bundle, johon oli pakattu Asuksen Strix Z270H Gaming -emolevy, 16 Gt:a Kingstonin DDR4:sta ja Intelin Kaby Lake i5-7600k -prosessori. Vanha prossu, emo ja muisti meni Tori.fi:ssä kaupaksi suhteellisen jouhevasti. Ihan kommelluksitta ei selvitty uuden kokoonpanon kans, mutta takuuhuolto hoiti homman.

Viime kuussa sitten jouduin taasen pieneen päivitystouhuun, kun viisi vuotta vanha Kingstonin V300 120 Gt:n SSD sanoi sopimuksen irti. Levyn kunto testeissä näytti 99%, mutta silti levy kenkkuili erikoisesti, joten liekö meni jokin ohjauspiiri tms… Tähän tuli tilalle Kingstonin UV400 240 Gt:n SSD. Pahaksi onneksi tuo 120 Gigainen ”limppu” oli järjestelmälevy, joten tässä nyt on viime päivät, tai viikot käytetty järjestelmän uudelleenasennukseen. Tyhmästä päästä kärsii, olishan tuossa ollut uudempaakin SSD:tä winkkulevyksi tarjolla :/

Mutta tälläistä pientä täällä tällä kertaa. Tarkempaa dataa valinnoista ja kokemuksia niiden käytöstä myöhemmin yksittäisissä artikkeleissa.

Julkaistu

Postia pappi kotelontuusaajalle

No en ny mikää pappi oo, mutta postia tuli 😀

rival100Eli WhiteBoxiin saatiin vihdoin viimein uus hiiri ja hiirimatto. Parikin hiirtä oli listalla, mutta päädyin viimein aikalailla halvimpaan mahdolliseen, jonka pystyi vielä olettamaan olevan hyvä. Eli SteelSeriesin Rival 100. Ensituntuma hiireen on ollut mainio ja laatuvaikutelmaltaan tuo kyllä päihittää erään aiemman (ja kalliimman) Logitechin mennen tullen. Lisää tästä myöhemmin. Matoksi valikoitui Kingstonin HyperX M, jossa muuten näkyy lika saman tien :/

WhiteBoxiin saatiin lisäksi pari uutta tuuletinta. Aiemmissa NZXT FN V2 ei sinällään ollut mitään vikaa, mutta hei, ne ei ollut säädettävissä. Ja hyötykäyttöä näille löytyi NAS-palvelimen kotelosta, joka siis nyt tuleekin toiseen CompuCasen 4U räkkikoteloista (jos siis aiemmin ehdin jotain muuta mainostaa), tästä myös lisää myöhemmin. Puhaltimiksi WhiteBoxiin valikoitui pitkän jahkailun jälkeen Noiseblockerin 120mm NB eLoop-B12-PS. Ja onhan nuo ainakin näin lyhyen testailun jälkeen varsin hiljaiset ja vielä nätitkin.

Ja sitte vielä. Pikauusittu NAS-palvelin on tähän asti pyörinyt vanhassa Acer Aspire XC100 -kotelossa, eli tuommonen mATX-koppa. Koska Jyväskylän tuliaiset olikin hieman happamia, eli vanha emolevy oli yllättäen sekin sanonut itsensä irti (kuten tuntuu kaikki AM2-kannalla olevat emot sanoneen), niin päätin pistää gateway palvelimen toistaiseksi jäihin. Gatewayn tilalle on tulossa TP-LINK TL-R470+ kuormantasaava reititin, jolla tuo kahden nettiyhteydenkin yhdistäminen pitäisi onnistua. Tästäkin juttua myöhemmin. Mutta tuon myötä räkistä vapautui siis yksi 4U kotelo, joten aloin rakentelemaan NASsia siihen. Pikaviritykset illalla ja säin pääpiirteiltään hommat kasaan. Uutuutena sisään lykättiin DeLock SX-120A PCI-e -väyläinen Sata-ohjainkortti, jotta saatiin Acerin emolevyn niukkaan kahden Sata-liitännän ratkaisuun hieman lisää liitäntöjä 🙂 Alkuun jopa tilasin väärän kortin hätäpäissäni, mutta onneksi Jimmsin asiakaspalvelu pelasti tilanteen ja vaihtoi (jopa muutaman euron tappiolla) tilaukselle oikean kortin. Loistavaa palvelua jälleen kerran. Tämän lisäksi NASsiin tuli uusi järjestelmälevy, eli A-Datan 32 Gt SSD. Pienihän se on, mutta kun ei tarvis ees noin isoa, FreeNAS kun pyörii 8 Gt:n USB-tikultakin. Tuossa Acerissä vaan oli se ongelma että USBilta et saanut käynnistymään suoraan käyttistä vaan se piti manuaalisesti bootissa valita. Vaikkakin eilen olin havaitsevinani että boottasin ko. koneen suoraan USBiin käynnistyksessä, mutta se nyt on sille se ja sama tässä vaiheessa 😀 Ja jottei homma kävisi tylsäksi, niin bongasin myös, että Jyväskylän tuliaisista löytyy vielä yksi 500 Gt:n kiintolevy lisää. Eli kaikkiaan NASsiin saisin nyt neljä levyä, kunhan vain ostan yhden em. DeLockin ohjainkortin lisää 🙂

Julkaistu

Kotiverkkoa kuntoon, tai…

Silloin tällöin olen aina ihmetellyt kotiverkkoni hitautta, kun lataan dataa NAS-palvelimelta. Yks ilta aloin sitten selvitteleen mistä tuo johtuu. Laite kerrallaan kävin verkkoa läpi ja lopulta verkossa oli enään läppäri ja NAS-palvelin ristikytkennällä. Yllätyksekseni ongelman aiheutti NAS-palvelin. Kyseinen laite, eli Buffalon Linkstation Pro Duo (LS-WTGL/R1-V3) kyllä kaiken järjen mukaan on kykenevä gigabitin verkkoon ja kytkimelle se gigabitin yhteyden muodostaakin. Jostain syystä data kuitenkin liikahteli vain 5-12 Mt/s nopeudella verkossa. Ehdin siis tuossa vaiheessa jo testaamaan verkkonikin, jotta se varmasti toimii gigabitin nopeudella ja, no ihan 100% se ei gigabittinä toiminut, mutta ehkä jossain 700-800 Mbps.

Kun viimein ongelman aiheuttaja oli selvillä, niin piti selvitellä miksi. Aikani Googlea laulatettuani löysin saman version omaavilta käyttäjiltä vastaavanlaista viestiä. Osa kolmosversion laitteista toimi ja osa ei. Joitain oli Buffalo takuuseen korjannut, joitain ei. Omasta laitteestani takuut on mennyt jo vuosia sitten, joten kotikonstein ongelman kimppuun. Klikkailin laitteesta kaikki ylimääräiset palvelut kiinni, mutta nopeus ei muuttunut. Laitteen muuttaminen Jumbo Frame -tilaan lisäsi nopeutta ja data viuhui ny 10-20 Mt/s. Verkkolaitteista ymmärtävät tietävät myös että tuo ei järin hyvä ratkaisu ole pitkässä juoksussa.

Ongelmaan oli siis yksi ratkaisu. Vanha Acer Aspire XC100 -työasema hyötykäyttöön ja FreeNAS -käyttöjärjestelmä USB-tikulle. Päivän virittelyn jälkeen NASsi oli backupattu ja uus NAS rakennettu ja toimintakunnossa. Volumet ja datasetit kohdilleen, käyttäjät kohdilleen ja backupit takas NASsiin. Lopputulema uudella NAS-palvelimella. Data siirtyy juuri niin nopeasti kuin verkko antaa periksi, eli 65-85 Mt/s. Pienet tiedostot toki hitaammin (jopa alle 20 Mt/s), mutta varmuuskopioiden palauttaminen oli ”hieman” nopeampi projekti kuin niiden ottaminen 😀

Mitäs jatkossa? No tällä hetkellä FreeNASsia ajetaan USB-tikulta, joka ei kuitenkaan kyseisen koneen kans ole hyvä ratkaisu. Acerin BIOS ei löydä USB-tikkua boottimediaksi, vaikkakin se boottivalikosta sittemmin löytyykin ja sen voi sieltä manuaalisesti valita. Eli suunnitelmissa on ostaa tuohon PCI-E -liitännäinen kaks porttinen SaTa-ohjain ja jokin pieni SSD-levy käyttikselle. Tuon jälkeen sisään pukataan nykyiset levyt ja niiden lisäksi kolmas levy, jolloin saadaan nostettua datan määrä 1 Tt nykyisestä 500 Gt:sta (3x500Gt levyä). Lisäksi on tarkoitus ujuttaa kone nykyisestä kotelosta räkkikoteloon, jolloin saadaan se fiksusti telineeseen. Niin ja toisekseen, kyllähän tuo FreeNAS on loistava viritelmä, suosittelen suuresti jos olet NAS-palvelinta rakentamassa.

Julkaistu

Massamuistit

Jatkoa sarjaan miksi ja mitä. Tässä sarjassa pyrin valottamaan miksi jonkin komponentin tai lisälaitteen ostin. Sekä kertomaan hieman laitteesta itsestään.

AA78160aKäydääs ensin läpi vanhat. Eli koneen vanhin osa löytyy vanhoista kiintolevyistä. Tämä on siis Samsung Spinpoint F1 -kiintolevy, kapasiteettia 500 Gt:a, 7200 RPM, 16 Mb cache ja 3 Gt:n Sata.  Kyseiseltä limpulta alkaa pikkuhiljaa ikä loppumaan, joten uuden levyn ostoon joutunee piakkoin. Olin luulossa että koneen molemmat kiintolevyt ovat samaa sarjaa, mutta itse asiassa NAS-asema lienee niellaissut toisen jo aiemmin. Toinen kiintolevy WhiteBoxissa tuleekin olemaan Western Digitalin Blue, josta mulla ei oikeastaan ole mitään hajua mistä tuollainen on itselle tullut, ilmeisesti jonkin vanhan koneen ”jäämistöä”. Kyseessä siis muuten samanlainen limppu kuin edellinenkin, mutta 6 Gt Sata liitännällä. Myös tämä alkaa ikänsä puolesta lähennellä autuaampia maita, joten uutta tilalle jossakin vaiheessa. Ja vaikka nämä uusiksi WhiteBoxiin meneekin, niin toimintaa ne tulee jatkamaan NAS-palvelimessa, jossa siis tälläkin hetkellä on kaksi 500 Gt levyä RAID1-asetuksilla. Hyvähän se on olla varalla limppuja, vaikkakin vanhoja 🙂 Niin ja hei, nuo kaks 500 Gt:n asemaa tulen todennäköisesti korvaamaan yhdellä Teran asemalla, tai ehkä kahdella, RAIDina ja 5400RPM ja…

312801-kingston-ssdnow-v300-series-sv300s3d7-angleVanhanaikaisista kiintolevyistä päästäänkin modernimpaan tekniikkaan. Muutama vuosi sitten mulla oli käyttökoneena Acer Aspire XC100!!! Kyllä, ajatuskin yököttää. Mutta tuohon aikaan olin taloudellisesti todella tiukilla ja tarjouksesta ostettuna kyseinen mylly oli todella halpa. Joskin myöhemmät kokemukset osoittivat sen myös todella huonoksi. Jossakin vaiheessa ostin kuitenkin kyseiseen Aceriin Kingston SSDNow 300-levyn, 120Gt kapasiteettia ja vanhaa kiintolevyä toki nopeampia, mutta ei se tuota Aceria pelastanut. Siinä siis historia ensimmäiselle Kingstonin ostolle. Valintakriteerinä oli lähinnä luku- ja kirjoitusnopeus (500 Gt/s). Useassa SSD:ssä tuo kirjoitusnopeus jää muuten huomattavasti lukunopeudesta, eli kannattaa olla näissäkin tarkkana. Toki hintakin näytteli tässä osaansa. Syksyllä tarttui sitten Kärkkäisellä käydessä matkaan samanmoinen SSD, mutta 240Gt:n kapasiteetilla. Kun noita sittemmin on päässyt kunnolla hyödyntämään, niin onhan ne ihan loistava vehkeitä.

Sen kummempaa dramatiikkaa ei levyihin liity tältä osin. Myöhemmässä vaiheessa toivottavasti lisää noitten vanhojen kiintolevyjen korvaamisesta.