Antistaattisuus

Viime aikoina on tullut katsottua paljon Youtube TechTalkeja, kuten LinusTechTipsiä ja JayzTwoCentsiä. Yhteistä näille molemmille on tietokoneosien pyörittely ilman minkäänlaista antistaattista suojausta. Okei, antistaattiset rannekkeet ja pöytäliinat, yms… voi näyttää ”tv-showssa” hieman omituiselle ja kun sällit kuitenkin ainakin jossakin määrin tavaraa saa valmistajilta ihan testikäyttöön ja esittelyyn, niin ehkä tuo jossakin määrin ymmärrettävääkin on. Jay tosin eräässä videossa totesikin, että hän ei koskaan ole käyttänyt antistaattisia suojia, vaikka tietää että osat voivat rikkoontua. Itse olin samoilla linjoilla aiemmin, mutta muutin mieltäni, kun insinööriopintojen elektroniikan opettaja asian selitti. Jonka nyt tässä myös teille kerron.

Tuosta tapahtumasta on aikaa jo lähes 15 vuotta, mutta samat lait pätevät edelleen. Nykyisellään tosin kriittiset komponentit alkavat olla moninkertaisesti suojattuja, kuten tuo WhiteBoxista löytyvä Sabertooth 990FX -emolevy omaa kuusinkertaisen antistaattisen suojauksen. Tämä tarkoittaa sitä, että kuusi kertaa voin kehostani irtautuvan sähköpurkauksen päästää emolevylle, ilman että emolevy rikkoontuu. Tuon kuudennen kerrankin jälkeen se siis vielä toimii, mutta seitsemäs todennäköisesti jo rikkoo levyn. Tuolloin 15 vuotta sitten suojaukset jos niitä oli, olivat enimmillään kaksinkertaisia. Omakohtaisesti on kokemusta ainakin kahden emolevyn rikkomisesta. Oletetaan että sulla on emolevy, jossa on yksinkertainen suojaus. Kasaat koneen ilman antistaattista suojausta ja kaikki menee hyvin, kone toimii. Puolen vuoden päästä tulee tarve lisätä muistia koneeseen ja tässä yhteydessä kosket myös emolevyyn (ilman antistaattista suojaa siis). Kone ei enää lähdekään käyntiin tai antaa erikoisia virheilmoituksia, tms… Todennäköisesti sait juuri rikottua emolevysi. Miksi näin kävi? Ensimmäisellä kerralla kun käsittelit emolevyä ilman antistaattista suojaa, koskettelit sitä kerran jos toisenkin, mutta yksi kosketuksista sisälsi kehostasi purkautuvaa staattista sähköä, joka rikkoi emolevyllä olevan yksinkertaisen suojan. Ihan hyvin olisit voinut jo tässä vaiheessa saada aikaan kaksi purkausta emolevylle ja rikkoa sen jo kokoamisvaiheessa, mutta tässä nyt kävi ”tuuri”. Muisteja asennettaessa ei kuitenkaan tuuria ollut niin paljoa ja ensimmäinen kosketus emolevyyn purki staattisen sähkön siihen ja rikkoi emolevyn (koska suojaus oli jo aiemmin rikkoutunut). Toki kun suojauksia on useampia, tuo lopullisen rikkoontumisen mahdollisuus on pienempi, mutta jokainen konetta kasannut tietää miten usein kutakin komponenttia käsitellään (irrotetaan ote siitä ja otetaan uusiksi kiinni), jokaisella kerralla on mahdollisuus aiheuttaa staattinen sähköpurkaus kehosta kompontentille ja jossain vaiheessa kaikki suojaukset on käytetty ja komponentti saadaan rikkoontumaan. Nuo komponenttien suojaukset siis hämäävät todella pahasti uskomaan siihen, että rikkoontuminen ei aiheudu staattisesta sähköstä, vaan jostakin muusta. Niin ja miltä tuntuu myydä käytettynä esim. näytönohjain, joka on toimivana poistettu koneesta, mutta joka ei ostajan koneessa toimikaan enään. Toki ostajakin voi olla kasannut koneen ilman antistaattisia suojauksia. Mutta itse olen ollut sekä myyjänä, että ostajana osissa, jotka on todennäköisesti staattisellä sähköllä rikottu. Aina on näissä onneksi ymmärrykseen päästy ilman suurempaa riitelyä. Staattisen sähkön vaikutuksia ei aikanaan osattu tietokoneasentajan koulutuksessakaan selostaa tarpeeksi hyvin, mutta kuten sanottua myöhemmässä koulutuksessa valaistuin tuonkin asian suhteen 🙂

Antistaattinen ranneke maksaa naurettavan vähän sen tarjoamaan hyötyyn verrattuna. Toki sekin pitää osata kytkeä paikkaan, josta se saa maadoituksen. Itse olen kuitenkin huomannut, että rannekkeen kanssa suurempi ongelma on muistaa aina pistää se takaisin ranteeseen, kun kokoamisen välillä käy jossakin, onneksi komponenteissa on suojauksia 🙂 Toivottavasti tämä nyt avasi silmiä ja toivottavasti se antistaattinen ranneke lähtee tilaukseen.

PS. Ei, en ole insinööri, vaikka vuoden verran sitäkin opiskelin. Taskusta löytyy Tietojenkäsittelyn Tradenomin (AMK) paperit.