Julkaistu

Kesämökille älyä

Talven aikana olen tutustunut ns. älykotiratkaisuihin. Mulla on osaomistuksessa kesämökki, johon meiltä matkaa tulee n. 25 km ja jossa tulee näin talvellakin aikaa vietettyä pari yötä kuukaudessa. Mökki on pääsääntöisesti kylmä, joten sen joutuu joka kerta lämmittämään. Koska kyseessä ei kuitenkaan ole ihan pieni mökki (n. 60m2), niin sen lämmittäminen kovilla pakkasilla on aika työlästä. Ns. kylmää massaa on paljon ja sen lämpeneminen kestää. Tämän hetken sähkönhinnat eivät myöskään anna mahdollisuutta pitää peruslämpöä talven yli.

Oma kokemus älykotilaitteista ennen tätä oli käytännössä puhdas nolla. Mietiskelin aikani miten tuon saisi toteutettu, enkä oikein jaksanut kunnolla perehtyä asiaan. Sitten satuin törmäämään tarjoukseen jossa oli kolme Nediksen älypistorasiaa 27 €. Arvelin että no testataan. Pistorasiat osoittautuivat varsin päteviksi ja hyvin pienellä vaivalla niistä sai hallittavan kokonaisuuden.

Pistorasioiden jälkeen tilasin halvan 4G-liittymän, joka on juurikin kyseisille laitteille tarkoitettu. Pienen (itseaiheutetun) taistelun jälkeen sain homman rokkaamaan ja bitit alkoikin viuhua bittiavaruuteen kuten pitää. Etähallinta oli täysin toimiva ainakin testiympäristössään.

Siirsin etähallinnan mökille ja kytkin patterit pistorasioihin ja konffailin ympäristön kuntoon ja hommahan rokkasi ja rokkaa edelleen. Tuon jälkeen on tullut hankittua vielä muutama etäpistorasia lisää, sekä etäohjattava valokatkaisin, zigbee gateway ja lämpötila- ja kosteusanturi.

Yksi missä kyseinen Nedis SmartHome -järjestelmä ei ole parhaimmillaan, on hallinnan tuominen pilvestä omalle palvelimelle, esim. Home Assistantiin. Käsittääkseni tuo on mahdollista, mutta vaatii pientä modaamista laitteille, ja tähän en vielä ole halunnut lähteä.

Yhteenvetona täytyy kuitenkin todeta, että kaikki on pelannut todella loistavasti. Mökin esilämmittäminen on helpottanut paljon mökillä käymistä. Ensi kesän projektina onkin mm. aurinkoilmalämmittimen rakentaminen loppuun ja asentaminen. Toivottavasti tämä myös auttaa jo mainitun peruslämmön ylläpidossa.

Julkaistu

Hazen päivitykset

Näytönohjaimen jäähdytin

Näytönohjaimen AIO-vesijäähdyttimen pumppu oli jo tovin aikaa pitänyt ikävää raksutusta ja sen sai asettumaan sopivalla kierrosalueella. Loppuvuodesta 2021 tuo kierrosaluekin kuitenkin alkoi ajoittain raksutteleen, ja kohtalaisen isoäänisesti vielä.

Kutakuinkin kuukauden tuota kuunneltuani kyllästyin ja päätin ruuvata näyttikseen alkuperäisen ilmajäähdytyksen. Prosessissa ei oikeastaan ollut mitään ihmeellistä, AIO pois, puhdistus, uudet tahnat ja lämpötyynyt ja vanha jäähy takaisin.

Tai no, toki pientä säätöä oli, kun näyttiksellä on kolme samanlaista liitintä johon puhaltimen voi liittää. Kahta ensimmäistä arvoin ja kummallakaan ei puhaltimet inahtanutkaan. Sitten iski jo hieman epätoivo, että nämäkö nyt on pitänyt mennä rikki, vaikkei ole käytetty. Kaivoin kuitenkin interwebin syövereistä kuvia ja totesin, että jaa onhan täällä kolmaskin vielä ja vot, taas puhaltaa.

Pienimuotoista säätöä oli myös saada puhallinnopeudet järkeväksi, ettei hermo pala metelöintiin. Onnistuinkin tuossa aika hyvin, ja nyt on varsin hiljainen näyttis alkuperäiselläkin jäähyllä. Toki tuo jäähdyttimen vaihdos aiheutti sen, että ylikellotukset piti käytännössä lähes kokonaan tiputtaa pois. Muistin osalta kelloja pystyi jättämään, ja toki tuo HOF on vakionakin aika hyvin kellotettu, joten vielä jaksaa.

ps. Ja hieman piti innovoida tukirakennetta, ettei pääse näyttis pahemmin roikkumaan. #lego

Lisää muistia ja levyt uusiksi

Jos joku kysyy että miksi piti muistia ostaa lisää, niin en tiedä, huviksi, onpahan nyt. Siis 16 Gt mun käytössä on riittänyt paremmin ku hyvin, en muista että olisin koskaan missään yhteydessä juurikaan yli 12 Gt edes käyttänyt. Mutta onpahan nyt 😀

Massamuistipuoli sen sijaan on ärsyttänyt jo pitkää. Vanha 5400 rpm pörräävä WD on aiheuttanut hitaudellaan harmaita hiuksia jo muutaman vuoden ja vanha Kingstonin 240 Gt SSD nyt vaan alko olla turhan pieni. Aikani mietin 512 Gt ja 1 Tt:n NVMe:tä budjettiratkaisuna, jotta sais kriittisimmät jutut sinne, mutta sitten järki voitti ja ostaa paukasin 2 Tt Kingstonin NVMe:n (Kingston 2TB NV1 NVMe PCIe SSD -levy, M.2 2280, 2100/1700 M), joka itselle on enempi kuin riittävä. Jos ja kun tarvii oikeasti asiaa varastoida, niin sitä varten on NAS-palvelin, joka ei gigan verkossa nopeudessa juurikaan tuolle WD:n vanhalle limpulle häpeä.

Uusi näyttö

Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä, ehei ei todellakaan. Pitkään jo olen haaveillut uudesta Ultra-Wide -näytöstä, ja Joulukuun alussa sopivasti olleista Black Friday -tarjouksista löytyi vihdoin omiin spekseihin sopiva näyttö. Kyseessä siis AOCin 34″ CU34P2A. Näyttö on siis kaareva 3440×1440 resoluutioon kykenevä 100Hz:n näyttö. 4K:ta en halunnut, vaan tuo 1400 riittää varsin hyvin ja 34″ on oikeinkin sopiva. Pari päivää menikin ihmetellessä ja ihastellessa. Tuohon kun vielä ”kylkeen” hommasin Nördicin DisplayPort KVM-kytkimen, niin työtehokin on noussut huomattavasti. Lyfe is guud.

Julkaistu

Dghtr’sin päivitykset

Dghtr’sin päivitykset ei juurikaan suurempia ole. Koneeseen löytyi jo aiemmin mainittu emolevy MSI Z270 SLI Plus, joka osoittautui toimivaksi ja varsin päteväksi emolevyksi, jopa niin hyväksi, että teki mieleni vaihtaa se omaan koneeseen.

Kun osat oli saatu, oli koneen kasaamisen aika. Tarkoitus oli että tytär kasaa koneen itse ja tekikin niin suurimmaksi osaksi. Hieman jouduin henkisenä tukena olemaan, mutta aika hyvin oli osat tiedossa ja jopa se missä järjestyksessä on järkevää kasata. Tuohon vielä asentelin Windowsin ja sille lisenssi ja hommahan rokkaa.

Kasaamisen jälkeen kone jäi varastoon seisomaan, koska suunniteltu huonejärjestyksen muutos muuttuikin talon vaihto-operaatioksi, joka sittemmin vaihtui takaisin huonejärjestyksen muutokseksi. Tämä olisi tarkoitus alkaa kevään aikana toteuttamaan, joten ehkä jo kesällä tytär saa koneen käyttöön. Kone on ajoittain ollut myös käytössä varastossa, koska testbenchiin ei tällä hetkellä ylimääräistä rautaa ole asentaa. Lienee kuitenkin selvää että kone vaatii noin pitkä seisottamisen (satunnaista käyttöä lukuunottamatta) ja lämpötilavaihteluiden (kylmä varasto) jälkeen hieman huoltoa. Eli varmasti tulen tuohon vaihtamaan tahnat sekä prossulle, että näytönohjaimelle.

Tää kirjoitus oli nyt vähän pikainen raapaisu näin pitkän ajan jälkeen, mutta jospa se tästä.

Julkaistu

Uusi vuosi, vanhat kujeet, vai…

Vuosi vaihtui ja blogi ollut aika hiljaiselolla. Taustalla kuitenkin on juttuja tapahtunut. Koostinkin hieman listaa aiheista mistä voisi blogeja kirjoitella näin myöhästyneesti. Molemmat koneet, siis Dghtr’s ja Haze on saanut pieniä päivityksiäja lisäksi päivityksiä on tullut palvelinpuolen juttuihin. Paljon on myös tullut testattua erilaista softaa, josta jonkinlaista juttua voi kirjoitella. Mutta siis, pitää vähän jäsennellä juttuja mitä puskee ulos ja yhdistellä lyhimpiä, niin eiköhän tännekin hieman eloa saada, toivottavasti 😀

Julkaistu

Aika kultaa

Otsikon mukaisesti oli aika kullannut vanhojen Windowsien asennusprosessin. Tai no, Windows itsessään ei ollut ongelma, vaan lähinnä ajurit. Tarinahan alkoi siitä, että nurkista löytyi vanhoja itse kuvattuja MiniDV- ja VHS-kasetteja. Nämä on ollut tarkoitus digitoida, mutta jostakin syystä homma on vuosien saatossa lykkääntynyt kerran jos toisenkin. Tällä kertaa päätin kuitenkin tarttua pässiä sarvista ja alkaa hommiin.

Yhdestä yläkaapista löysin MiniDV-kameran. Varaston hyllyltä VHS-soittimen ja miljoonakaapista löytyi AV-kaapelit, sekä tarkkaan vaalittu Firewire-lisäkortti ja (jo hävitetyksi luulleeni) Hauppauge WinTV Go -tv-kortti. Ongelman tässä muodosti se, että molemmat kortit ovat PCI-väylään liitettäviä, ei siis PCI-E. Mutta eipä huolta, miljoonakaapin kätköistä, tai tarkemmin ottaen (hetki sitten) Virtu-palvelimen kätköistä löytyi emolevy, jossa oli kaksikin PCI-liitäntää. Tämä siis takaisin hyötykäyttöön.

Seuraavaksi pitikin sitten alkaa tarkastelemaan missä Windowsissa nuo kortit mahdollisesti vielä toimisi. Yllättäen XP oli viimeisin mille löytyi ajurit WinTV Golle. Firewire sen sijaan on standardin mukainen kortti ja sen pitäisi kaiken järjen mukaan pelata myös uusissa koneissa, siis niissä joista PCI-liitäntä löytyy 🙂

XP tulilla ja WinDV pauhaa

Mutta siis XP:tä metsästämään. Firewire ja MiniDV:t oli tässä vaiheessa keskiössä, joten jostakin ihmeen syystä päädyin Windows XP:n 64-bittiseen pro -versioon. Tuo valinta osoittautui myöhemmin virheeksi, mutta siitä tosiaan myöhemmin lisää. Windows myllyyn sisään ja sitten alkoi ”taistelu”. Näytönohjaimen ajurit oli kiven alla, mutta vääntämisen jälkeen löytyi. Myös piirisarjan ajurit aiheuttivat ongelmaa, mutta sain pienen vääntämisen jälkeen nekin toimimaan. Se minkä aika oli kullannut, oli että XP:ssä ei juurikaan ollut sisäänrakennettuja ajureita, tai no sen ajan mittapuulla oli, mutta noin niinkuin nykywinkkuun verrattuna olemattomasti. Toki nykypäivän käyttikset hakee netistä sen mitä ei asennusmedialta löydy, rautakautinen XP ei tätä tietenkään tee, vaikka ajurinhaku saattaisi tälläistä väittääkin (ei tehnyt edes ammoisina aikoina kovinkaan kaksisesti). Tästä syystä XP perusasennuksella on hyvin pitkälti käyttökelvoton ja ajurirumbaa riittää. Tähän vielä kun lisättiin että valitsin tuon 64-bittisen version, niin huhhuh että olikin rumbaa, meinaan XP ei osaa hyödyntää/käyttää (ainakaa tuo SP2) 32-bittisiä sovelluksia käytännössä ollenkaan, toisin kuin nykywinkut. Tästä päästiinkin sitten siihen, että WinTV Golle ei löytynyt 64-bittistä ajuria, ja 32-bittinen ei alkanut toimiin, vaikka päällään olisi seisonut. Joten edessä on vielä 32-bittisen XP:n asennus, kunhan ensin saan kaikki MiniDV:t digitoitua.

Pientä painia teetti myös XP:n yhdistäminen verkkolevyyn. XP kun käyttää vanhaa, jo tietoturvattomaksi todettua ja kuopattua versiota verkkolevyyn yhdistämiseksi. Pienellä säätämisellä sain verkkolevyn kuitenkin toimimaan myös XP:n kans ja sitä myöten datasiirrot kaappauskoneen ja oman koneen välillä helpottui huomattavasti.

Kyllä ”nykynörtillä” on helppoa 😀

Julkaistu

Asus ja puhallinsirkus

Hazessa olen alusta asti haaveillut, että saisin puhaltimet (ja vesipumput) hallittua UEFIn asetuksilla (vois puhua myös BIOSista, mutta puhutaan nyt oikeilla nimillä). Tähän saakka olin kuitenkin siinä uskossa, että Asus on jollakin tapaa lukinnut Rog Strix Z270H Gaming -emolevyn pwm-liittimistä osan tiettyihin minimiarvoihin, kuten AIO 100% ja CPU 35%. Olen tähän kerran jos toisenkin etsinyt ratkaisua, siinä yhtään viisastumatta.

Eräs kaunis päivä kuitenkin tutkailin aivan jotain muuta UEFIin liittyen ja törmäsin puhellinasetuksissa olevaan Optimize All -painikkeeseen. Tuo linkin teksti on jotensakin erittäin hämäävä, sillä kyseisellä toiminnolla UEFI käy puhaltimet läpi ja tutkii mitä arvoja puhaltimet mahdollisesti vaativat ja ”lukitsee” ne ko. liitäntään. Jos tätä toimintoa ei koskaa suorita, niin käytössä on Asuksen tehtaalla asettamat arvot, mitkä, no, on jokseenkin erikoiset.

Löydöstä intoutuneena aloin miettimään koko puhallin-/pumppukokonaisuutta uusiksi läpi ja tuli siihen lopputulemaan, että saan yhtä lukuunottamatta kaiken hallittua UEFIn asetuksilla. Koska Hazessa sekä prosessori, että näytönohjain jäähdytetään AIO-vesijäähyillä, enkä halua valmistajan softahallintaa näissäkään käyttää, niin kaikkineen koneeseen vaaditaan neljä puhallinliitäntää ja kaksi pumppuliitäntää. Emolevyltä liitäntöjä löytyy viisi, joista CPU ja CPU opt on naitettu saman hallinnan alle, eli käytännössä hallittavia liitäntöjä on neljä. Vesipumpuista näytönohjaimen pumppu toimii hiljaisesti käytännössä vain 76% teholla, eikä prossun pumppukaan lineearisesti hiljainen ole, joten päätin kytkeä molemmat pumput toimimaan jatkuvasti tuolla 76% teholla samassa liitännässä (AIO) hubiin liitettynä. CPU-liitäntää tökkäsin prossujäähyn puhaltimet, joista toinen CPU- ja toinen CPU opt-liitäntään. Kotelotuulettimet on liitetty hubiin, joka taas menee CHA FAN1 -liitäntään. Näytönohjaimen VRAM-tuuletin taas on liitetty vesijäähdyttimen tuuletinliitäntään, joka taas tottelee pumppujen ohjausta. Eli VRAM-tuuletin pyörii myös jatkuvasti samalla 76% teholla. Onneksi tuo tuuletin on todella hiljainen 92 millinen. Jäljelle jää siis näyttisjäähyn tuuletin, joka on liitetty CHA FAN2 -liitäntään. Tuon hallitseminen UEFIsta on mahdoton, koska emo ei tunnista ulkoisia sensoreita. Joten toistaiseksi tuo hallitaan SpeedFanin kautta. Suunnitelmissa on kuitenkin ko. puhaltimen liittäminen näytönohjaimen omaan puhallinliitäntää, mutta tuo vaatii vähintäänkin jonkinlaisen adapterin, joten siitä ehkä lisää myöhemmin.

Lopputulema koko projektille on, että ihminen on onnellinen 😀 Taas opin jotain uutta ja sain hommat toimimaan paremmin. Softahallinnan ongelma oli että eri käyttäjille sitä ei tahtonut saada toimimaan, vaan puhaltime metelöivät UEFIn oletuskonffeilla turhankin kanssa. Sama ongelma oli myös Windowsin rinnalla olevassa Ubuntussa, jossa tuo puhallinten hallinta softapohjaisena on asteen verran haastavampaa, varsinkin kun kaikkia sensoreita ei tunnisteta.

Julkaistu

Dghtr’s?

Mikä ihmeen dghtr’s? Noh, taisin jo jossain kirjoituksessa mainitakin, että WhiteBox on saamassa uuden elämän. Koska tuo kone ei tule olemaan valkoinen, kuin näillä näkymin kotelon osalta, ja kaiken lisäksi sisuskalutkin menee käytännössä kokonaan uusiksi, niin ei tuota enää WhiteBoxiksi viitsi kutsua. Kyseessä on siis kone, jota kasaan tyttärelleni. Ja tästä myös koneen nimi dghtr’s = daughter’s. Teemana tässä koneessa on osien kierrätys ja uusiokäyttö. Vaikka toki jotakin uuttakin on pakko kasaan sekoittaa, koska kaikki vanha ei vain yksinkertaisesti ole käytännöllistä tässä kokoonpanossa.

Mutta siis. Hazeen vaihdoin prosessorin tuossa tammikuulla ja ylimääräiseksi jääneen Core i5-7600k:n myötä tuli ajatus että tokihan tyttärelle voisi tämän ympärille koneen rakentaa. Konehankinta olisi siis joka tapauksessa ajankohtainen, kun kesällä on tarkoitus hieman muuttaa talomme huonejärjestystä niin, että tytär saa oman huoneen. Ja toisekseen itse olen lopen kyllästynyt puhdistamaan omaan konetta ja sen näppistä ja hiirtä joka kerta kun tytär sitä käyttää (päivittäin).

Kokoonpano

Emolevy

Mitä kokoonpanoon tulee, niin kone tulee pääasiassa pelikäyttöön, eli ihan mitään nuhapumppua ei voi rakentaa. Joskin tyttären pelit on sitä luokkaa että ne ei aivan mahdottomasti vääntöä vaadi, ts. tuo Hazen GTX 980 saa vielä toistaiseksi palvella nykyisessä kokoonpanossaan. Ehkä haastavimmaksi osaksi onkin muodostunut emolevyn löytäminen. Seitsemännen sukupolven Kaby Lake -prossu kun vaatii kaverikseen 200-sarjan emolevyn, tai no, ilmeisesti toimisi myös 100-sarjasella, mutta siis… öö… EI. Siinä mielessä käytettyjen 200-sarjaisten markkinat on hyvät, että käytännössä kaikki mitä on tyrkyllä, on Z270 -emoja, eli ylikellotuksen mahdollistavia emolevyjä. Vaikkei ylikellotusta, ainakaan mittavissa määrin ole tarkoitus tehdä, niin koska prossu on myös ylikellotettavaa mallia, niin olisi vain hölmöä ostaa mitään muuta emoa tuon alle.

Mutta se emolevyn löytyminen sitten. AliExpress kauppaa käytettyjä ja huollettuja Z270 -emoja alkaen 65 € (+ toimituskulut). Enkä sinällään yhtään epäile noitten toimintaa, ainakin omat ”AliE”-ostokset on aina olleet sitä mitä on pitänytkin (lukekaa ne speksit, ja ennen kaikkea ymmärtäkää lukemanne). Mutta jostakin syystä tuollaisen 80-100€ maksaminen ulkomaille ei nyt kiinnostaisi. Koska koneella ei sinällään ole kiire ollut, niin olen sitten tori.fistä katsellut (lähes olematonta) tarjontaa. Hinnat torissa ko. emoille on pyörineet sadan euron molemmin puolin, ja kun suurin osa ko. emoista on aikanaan löytynyt myynnistä ihan samaan hintaan, niin ei oikein natsaa meikäläisen käsitykseen käytetystä tavarasta.

emo paistumassaEnkä ole tästä viidakosta selvinnyt ilman tappioita. Kokkolasta yksi itänaapurin nimeämistavan mukaan nimetty kaveri myi USB-vikaista ASUS Prime Z270-P -emolevyä ja hinta oli niinkin kohtuullinen kuin 25€. Arvelin että no jos tuossa todella on vain USB-vika (varmistin tämän vielä kauppiaalta, että muuten toimii), niin kannattaa ostaa ja pistää sitten vaikka erillinen USB-kortti. Kaupat sujui mallikkaasti ja tuote tuli nopeasti perille. Ja aivan varmasti USBissa oli vikaa, koska USB3-liitännässä oli edelleen liitin kiinni, harmittavasti johto ja sen perässä oleva kotelo eivät olleet toimituksessa, joten selkeästi oli voimaa käytetty väärässä paikkaa. Pari muutakin kolhua tarkalla tarkastelulla löytyi, mutta ne tuskin oli mitään aiheuttanut. Enkä ihmettele että liitin oli jäänyt emoon kiinni, sen verran lujassa oli saada se irti, mutta pitihän laite testata, kerran oli alettu. Poweri kylkeen ja virrat tuli emollekin, mutta eipä POSTannut, ei vaikka päällään seisoi. BIOSin nollailin ja yritin ties mitä muutakin poppakonstia, mutta laite pysyi mykkänä. Käytinpä vekottimen jopa uunissa, mutta ei sekään herättänyt sitä henkiin. Totesin itsekseni että sepäs oli savolainen supersankari tämä (vituiks män) ja pistelin myyjälle palautetta tietokonekomponenttien käsittelystä ja myynnistä (ei rahoja en saanut, enkä kaivannutkaan takaisin, olihan tuo odotettavissa).

Parista emolevystä laitoin tuon jälkeenkin kyselyä, mutta sen verran epämääräisiä vastauksia sain, että katsoin paremmaksi etsiä jotain muuta. Aikani odoteltuani löysinkin sitten erään kaveri, jolla oli koko setti emo+prossu+muistit myynnissä ja muutaman viestinvaihdon jälkeen totesin (vaikka epäilyksiä tähänkin kaveriin on/oli), että kokeillaas vielä kerta. Emo (MSI Z270 SLI Plus) 83 € ja muistit tilaukseen, ja nyt jännityksellä odotellaan mitä tuleman pitää.

Näytönohjain

Näytönohjaimeksi katselin alunperin GTX 1050ti:tä, mutta koska näyttisten huono saatavuus on tuollakin saralla nostanut hintoja, niin suuntasin katseen taas tori.fihin. Myös tuo käytettyjen näytönohjainten markkina on elänyt hauskaa elämäänsä juurikin tuon uusien saatavuuden heikkouden vuoksi. GTX 980 -näytönohjaimia sai 1,5 vuotta sitten tori.fistä säännöllisesti alle 100 €:n ja itselläkin oli jo lähes kauppa sovittuna tuolloin 85 €:lla yhdestä, mutta selvisi ettei kyseinen yksilö olisi toiminut omani kanssa SLI:ssä, joten jäi kauppa tekemättä. Tällä hetkellä jos katsoo GTX 980 hintoja, niin alle 100 €:n ei saa mitään, vaan yleensä tuo 100 € on harvinainen minimi ja pääsääntönä hinnat pyörii 120-130 € tienoilla. Mutta katseissa oli myös vanhemmat kortit ja aikani selailtuani silmiin pisti Asus DirectCU II GTX 770 2 Gt budjettiin mahtuvaan 60 €:n hintaan. Lyhyt viestinvaihto ja kaupat tuli. Näyttis tuli perille ja oli jopa paremmassa kunnossa kuin oletin. Kaiken lisäksi testit osoitti laitteen olevan varsin hiljainen, eikä lämmötkään nousseet liiaksi. Suunnitelmissa on kuitenkin vaihtaa piitahnat myös näytönohjaimeen, jolloin saadaan jäähdytystä mahdollisesti vielä parannettua. Ja niille jotka ei tiedä, niin näyttiksissä lämpötila näyttelee suurta osaa suorituskyvyn kanssa. Eli mitä viileämpänä saat näytönohjaimen pidettyä, niin sen paremmat tulokset/fps:t saat peleissä, ts. ylikellotuksessa kannattaa jännitteet pitää maltillisina (tai sitten parantaa jäähdytystä). Ja mitä tulee ko. näyttiksen suorituskykyyn, niin se on hyvin tasainen ja monella osa-alueella jopa parempi, kuin tuo 1050ti. Tokihan ikää laitteella jo on, mutta eiköhän tuo sen aikaa mene, että saa Hazen GTX 980:n korvaajakseen.

Muu rauta

Muisteista jo aiemmin mainitsinkin. Muistit on myös käytettynä aika usein ylihinnoiteltuja ja niiden ostossa kannattaa olla tarkkana. Näille hintaa jäi 58 €. Ja kyseessä siis luonnollisesti DDR4, kaksi 8 Gt:n 2666 MHz Corsais Vengeance KPX -kampaa.

Kotelo tuolle kokoonpanolle on WhiteBoxista tuttu NZXT S340 ja siihen kotelotuulettimiksi tulee 2 kpl NZXT FX V2 140mm, joille tuuletinhubiksi 10-porttinen Arctic Case Fan Hub. Lisäksi koteloon tulee Whiteboxista tutut ledivalot. Tuuletinhubia lukuunottamatta kaikki kierrätystavaraa. Virtalähteeksi tulee uusi Kolink 700W Modular Power. Ko. poweri on vain 80+ Bronze -luokiteltu, mutta menee tässä kokoonpanossa. Prossujäähyksi tulee uusi (olettaen että mahtuu koteloon) ilmajäähdytteinen Arctic Freezer 7 X CO. Käyttiskiintolevyksi Windows 10:n alle tulee uusi PNY 500GB XLR8 CS3030 M.2 NVMe SSD-levy ja tämän rinnalle todennäköisesti jostakin varaston uumenista jokin vanha pyörittävä limppukin. M.2:n päälle myös tilaukseen lipsahti Hazesta tuttu EK-Waterblocks EK-M.2 NVMe jäähdytyssiili, joten kai se asenneltava on. Hiiri ja näppi on Dell KM714, mutta tod.näk. tuosta ainakin hiiri menee jossain vaiheessa uusiksi, koska tuo on vaan yksinkertaisesti liian painava pelikäyttöön. Näytöksi tulee Hazen tämän hetkinen Asus VS247H 24″, ja kyllä Hazeen on uusi näyttö hankinnassa.

Hinta

Kokoonpano on suurimmalta osin vanhan kierrätys tai käytettynä ostettua osaa. Tämän hetken hinta näyttäisi karvan alle 350 € ja jos katsotaan osien alkuperäistä ostohintaa, tai edullisinta hintaa (hinta.fi) silloin kun se on ollut myynnissä, niin paketin hinta on hitusen alle 1150 €. Mitä tuossa tutkailin uuden vastaavan paketin hintaa, niin en oikein alle 1400 € päässyt. Eiköhän tässä konetta ole juniorille ihan tarpeeksi ja päivitetään sitten kun tarvetta.

Julkaistu

Lisää voimaa

Jo tovin aikaa olen seuraillut hinta.fin kautta osahintoja. Päällimmäisenä on ajatuksissa ollut i7-7700k -suorittimen hankinta, jolloin mahdolliset pullonkaulat olisi torpattu näyttispäivityksen tieltä. Koska kyseistä suoritinta harvoin enää järkihintaan markkinoille puskee, niin olin jo hieman menettänyt toivon sen suhteen.

Eräänä joulukuisena aamuna kilahti kuitenkin puhelimeen sähköposti ja hinta.fi ilmoitti yksittäisen prossun saatavuuden ja vielä selkeästi alle oman hintakaton. Hetken unihiekkaa silmistä hierottuani päästin nörttiminäni irti ja totesin että nyt tai ei koskaan. Tilaus lähti ja sitten jäätiin jännäämään miten käy toimituksen. Saatavuus oli siis mallia 1 kpl toimittajalla. Kolmisen viikkoa tilauksen jälkeen kilahti postiin toimitusilmoitus ja parin päivän päästä oli prossu käsissä ja asennuksessa.

Samalla kun konetta kerran auoin, muutin myös näytönohjaimen vesijäähdyttimen paikkaa. Kotelon pohjalla tuo ei oikein ollut käytännöllinen, koska ilmakuplat tuppasivat jäämään jäähdytyselementtiin ja sitä myöten jäähdytysteho kärsi. Uusi paikka vaati pientä aivoittelua, mutta löytyi lopulta ja jäähdytystehokin parani selkeästi.

Nämä päivitykset/muutokset, sekä huhtikuussa hankittu NVMe SSD ovat määrittäneet suuntaviivoja Haze 2.0:lle. Eli WhiteBoxin raudasta ollaan vihdoin pääsemässä eteenpäin. Hankintalistalla tämän vuoden puolella on mahdollisesti 16 Gt muistia lisää. Uusi näytönohjain. Myös vanha 1 Tt kiintolevy alkaa olla tiensä päässä, vaikka teknisesti täysin toimiva laite onkin. Lisäksi suunnitteilla on pientä taloremonttia, joten huonemuutosten myötä hankintalistalle päätynee jopa todennäköisesti uusi näyttö. Samasta syystä johtuen suunnitelmissa on rakentaa tyttärelle oma kone, joten myös ”WhiteBox” -projekti saattaa herätä henkiin uudella versiolla, tai jopa uudella nimellä.

Julkaistu

Virtualisointialusta uusiksi

Tovin aikaa olin jo tuskaillut kahdeksan vuotta vanhan virtualisointipalvelimeni kanssa. Pannussa ei vain yksinkertaisesti resurssit enää riittäneet, ja kun tarvekin oli kasvanut, niin jotain piti keksiä.

Joskus marraskuulla aloin sitten vilkuileen erinäisiä osia, halvimpia mahdollisia, mutta uusia toki. Tavoitteena oli saada vähintäänkin tuplaydinsuoritin ja 16 Gt:a muistia, joka olisi laajennettavissa vähintään 32 Gt saakka. Hinta ei sais päätä huimata, eli ehkä 200 €. Emolevyn ja prosessorin toimitus viivästyi pariinkin otteeseen, osittain siksi että päädyin vaihtamaan näitä lennosta, kun uusia osia piti olla saatavilla heti, muttei sitten ollutkaan. Ilmeisesti joulunaika teki tehtävänsä ja verkkokauppojen saldot ei pysynyt kysynnän mukana.

Loppujen lopuksi hinnaksi osille tuli 184 € (posteineen). Emolevy on Asrockin H410M-HDV/M.2. Prosessoriksi valikoitui Intel Celeron G5900. Ja nämä siis uudella LGA1200 -kannalla. Muistina 16 Gt Lexarin 2666 MHz DDR4 ja kiintolevynä se Hazen järjestelmälevyn takuusta saatu uusi 240 Gt Kingstonin UV400. Ostosten heikoimmaksi lenkiksi osoittautui Akygan -virtalähde. 15 € hurjalla hinnalla ei saanut onnea, vaan laite alkoi neljän päivän jälkeen boottailla ja lähti saman tien takuuhuoltoon. Onneksi ”vanha” Kolink jaksaa vääntää korvaajana. Josko tämä nyt sitten menisi seuraavat kahdeksan vuotta, tai edes viisi 🙂

Julkaistu

Tiedon valtaväylällä

Internet-yhteys tuo keskustelun kulmakivi maaseudulla. Jos jollekulle on epäselvää, niin näin maaseutukaupungissa asuvana internetyhteydet ovat mitä ovat. Kuitua tulee paikkapaikoin ja 4G toimii miten sattuu, kuparit on pääsääntöisesti kerätty pois, mutta siellä täällä sitäkin kautta on mahdollisuus tiedon valtaväylälle vielä päästä. Oma internet on toiminut kahden yhteyden päällä 20/1M ADSL:n ja 150M 4G:n, näistä jälkimmäisen käytännönnopeudet ovat olleet sisäänpäin 2-15M ja ulospäin 1-7M välillä. Mutta koska Korona, etätyöt, perhe, niin eihän nuo nopeudet riitä.

Haapavedellä kuituhanke on aloitettu ja lopetettu, tai jotakin sen suuntaista, liian monesti. Viimeksi hankehakemus oli viimeisiä korjauksia vaille valmis ja tarvittiin korjattuun pöytäkirjaan vain allekirjoitukset, mutta niin vain saatiin sekin homma torpattua, yhden omaan napaansa tuijottelijan ansiosta. Tuohon mennessä Elisa ehti rakentamaan kuitua jonkin matkaa ja haalimaan näin ollen tärkeitä asiakkaita.

Joskus syksyllä kaupunki ilmoitti että Siikaverkko alkaa selvittämään kuidun rakentamista Haapavedelle. Elisa ei tällä kertaa kuitua alkanut laajentamaan, mutta loppuvuodesta huomasin että VDSL-saatavuus oli omaankin torppaan ilmaantunut. Työnantajalle viestiä ja kohta oli 100/50M VDSL käytössä, joskin ulospäin menevä kaista ei taivu kuin 25M, mutta sekin on jo huomattava parannus vanhaan. Aiemmin olin jo vaihtanut 4G-yhteyden 300M ”5G-yhteydeksi”, vaikka 5G-verkkoa ei oma operaattori Haapavedellä vielä tarjoakaan, niin 4G kyllä tuohon 300M taipuu. Ja koska nopeampi yhteys, niin priorisoituu korkeammalle nopeuksia jaettaessa (vink vink). Tosin oma Modeemi ei taipunut kuin max. 100M, joten se meni uusiksi. Nykyisellään 4G-yhteys näyttäisi keskinopeudeksi 58/29M. Joka nyt on jo ihan kohtuullinen, joskin vaihtelua on paljon, kuten ao. graafista käy selville. VDSL-liittymä on tässä kisassa ihan selkeä voittaja tasaisuudellaan.