Ettäkö mitäkö, no ku vahingossa tilasin tämmöstä.
KFA2 GeForce GTX 980 HOF (Hall Of Fame) ja valmistaja siis KFA2 euroopassa ja muualla maailmassa Galax, mutta sama kortti.
DarkBox
DarkBox on siis kone, jonka olen kasannut WhiteBoxin ”jäämistöstä” äidilleni. Heillä koneenkäytön pääpaino on toimistotyöskentelyssä ja internetselaamisessa, joten mitään huikeaa suoritustehoa, tai 3D-vääntöä ei tarvittu.
Kotelon virkaa rakennelmassa toimittaa oma hyvin palvellut Compucasen miditorni. Kotelo ei ole mikään maailman käytännöllisin ja siinä on osittain vanhahtavaa rakennustapaa, mutta koska nyt ei olla ylikellotuskoteloa rakentamassa, niin tämä riittää varsin hyvin. Lisäksi koteloon tulee siinä jo aiemmin ollut Thermaltaken 120 mm puhallin, joka tällä kertaa sijoitetaan puhaltamaan ilmaa sisään, jolloin saataneen kotelo pysymään sisältä puhtaana (suodatin luonnollisesti eteen). Virtalähteenä on surullisen kuuluisa Chieftecin A-80.
Emolevyksi tulee siis myös WhiteBoxin edeltäjässä ollut Asrock 960 Pro3 R2.0, joka toivonmukaan pystytään pitämään viileänä ilman alikellotusta. Prosessoriksi tulee myös WhiteBoxin edeltäjässä ollut AMD FX-6300 ja siinä ollut Thermaltaken Frio 120 jäähdytin. Näytönohjaimen virkaa toimittaa Asus GeForce GTX 750ti ja muisteiksi tulee 2+4 Gt Nanyan 1333MHz DDR3 vanhasta Acerin myllystä. Joka siis oli WhiteBoxin edeltäjän edeltäjä. Toki joutilaana on edelleen 2×4 Gt G.Skill RipjawsX 2133 Mhz DDR3 muistia, mutta nämä olin arvellut myydä, katsotaan nyt mihin loppujen lopuksi päädyn. Myös näyttö on WhiteBoxin edeltäjästä, vuosia luotettavasti palvellut 23″ BenQ G2320.
Uutta osaa sitten ainakin osittain tulee kiintolevyrintamalle. Järjestelmälevyksi tulee uusi WhiteBoxissa hyväksi havaittu Kingstonin SSDNow v300 120 Gt -levy. Lisäksi WhiteBoxista irtoaa yksi 500Gt:n Samsung SpinPoint F1 DarkBoxiin. WhiteBoxista irtoaa myös WD:n 500 Gt kiintolevy ja nämä korvataan yhdellä 1 Tt, WD Blue, 5400 rpm -kiintolevyllä. Lisäksi äitini luottaessa edelleen vanhaan DNA:n mokkulanettiin (matkamalli), niin koneeseen tulee uusi Asus PCE-N10 WLAN-verkkokortti.
NZXT Kraken X61 -vesijäähdytin
Jatkoa sarjaan miksi ja mitä. Tässä sarjassa pyrin valottamaan miksi jonkin komponentin tai lisälaitteen ostin. Sekä kertomaan hieman laitteesta itsestään.
Blogiani lukenut tietää kuinka aiemmin olen taistellut socketin ja prosessorin lämpenemisen kanssa. Kokoonpanoa uudistettaessa päätin sitten ostaa hitusen paremman jäähdyttimen prosessorille. Ja koska All-In-One -vesijäähyt nyt vain näyttää lasikopassa paremmalta kuin übersiilit, niin päädyin sellaiseen. NZXT:n S340 -kotelo rajoittaa hieman tuota vesijäähdytyksen asentamista. Kotelosta löytyy 140 mm tuuletinpaikka ylhäältä, sekä 120 mm paikka takaa. Lisäksi edestä löytyy 280 mm matalan profiilinpaikka. Näistä 140 mm:n paikka tippuu heti kättelyssä pois, koska siinä tulee emolevy eteen. 120 mm:een varmaan olis mahdollista laittaakin pieni vesijäähdytin, mutta liikaa ei siinäkään tilaa ole. Joten päädyin katselemaan 280mm matalan profiilin jäähdyttimiä. Sen verran täytyy jo tässä vaiheessa ottaa takaisin että tuohon etuosaan luonnollisesti menee myös 140 mm jäähdyttimet, sekä korkean profiilin jäähdyttimet, mutta useimmiten nuo vaatii kotelon sisältä ”kaapelirivan” poistamisen ja, no, siinä taas menetetään aimo annos ko. kotelon luonteesta.
280 mm:n vesijäähdytintä etsiessäni vaihtoehdoiksi nousivat NZXT Kraken X61 ja Corsair Hydro H110. Näistä jälkimmäinen on erittäin laajasti käytetty ja kehuttukin järjestelmä. Krakenista löytyi mielipidettä moneen junaan ja ilmeisesti jossakin erässä oli pumpunkin kanssa ollut laatuongelmaa (isoääninen). Päädyin kuitenkin Krakeniin lähinnä siitä syystä, että halusin pitää kokoonpanon valmistajamäärän kohtuullisena. Ja mitä Krakenista on kokemusta kertynyt, niin erittäin kelvollinen kampe tuntuu olevan. Ainut mistä hieman täytyy depattia antaa, on jäähdytinblokin/pumpun led-valaistus. Joku techguy oli valaistusta kehunut Youtubessa, että ”kaikki värit toistuu oikein ja näyttää samalle kuin näytöllä”. No en menis vannomaan, ainakin omassa kokoonpanossa tietyt vihreät muuttuvat ledeissä sinisiksi, osa violetistä on punaista ja osa punaisista violettiä. Yleensä kuitenkin pienellä hakemisella löytyy se oikeakin väri, vaikka se nyt ei aivan ruudulla olevan värin kanssa täsmäisikään.
AIO-vesijäähdytintä voi kyllä suositella kaikille, joilla vain sellaista on mahdollista käyttää. Omalta osalta tuo aiheutti houkutusta rakentaa oma muokattu vesijäähdytysjärjestelmä, mutta saa nyt nähdä mitä tulevaisuus tuot tullessaan.
Ylikellotus
En nyt julkaise mitään linkkejä mihinkään ohjeisiin, niitä kyllä netistä löytyy pilvin pimein. Käyn jotain pientä läpi ylikellotukseen liittyen. Ylikellotuksen hyödyt varsinkin ilmajäähdytteisenä on varsin marginaaliset, vesijäähdytteisenä laitteistosta saadaan revittyä jo sen verran irti, että hyödyt alkavat kongretisoitumaan. En ota mitään vastuuta, jos ylikellottamalla onnistut laitteistosi rikkomaan, jaan vain omat kokemukseni WhiteBoxin kellottamisesta. Kannattaa myös huomioida, että jokainen komponentti ja sen ylikellotettavuus on yksilöllistä. Se mikä toimii minulla, ei välttämättä siis toimi sinulla. Samoilla komponenteilla olen netistä kaivellut kellotusohjeita, jossa pyöritetään vakaasti jopa 5 GHz:ssä. WhiteBox siis tällä hetkellä 4.7 GHz:ä.
WhiteBoxin rakensin alunperinkin sillä periaatteella, että sille kelloa tohtii antaa. Ja nyt jos sinä Uuno 14 v. siellä innostut, että nyt heti ylikellotusta tälle mun marketti-PC:lle, niin eläpäs hätäile.
Ylikellotus on periaatteessa hyvin yksinkertaista, nostetaan joko prosessorin väylätaajuutta, tai kerrointa. Joista jälkimmäinen on se helpompi ja kenties järkevämpikin vaihtoehto, koska väylätaajuuden nostaminen vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan (mm. muistiväylän taajuuteen).
Ihan halpaa ylikellottaminen ei ole. Pelkästään sen vuoksi, että useat valmistajat mitätöivät takuun siinä vaiheessa, kun laitetta kellotetaan ja toki ylikellotuksessa laiterikkojen riski on aina suurempi. Tämän lisäksi ylikellottaminen ei onnistu ihan halvimmilla osilla. Joten jos ylikellotusta aikoo harrastaa, niin kannattaa ensin varmistaa että olemassa olevalla, tai ostettavalla kokoonpanolla sellainen on mahdollista. Tai toki ylikellottamista voi kokeilla, mutta omalta osalta kokemukset halvoilla emoilla on olleet luokkaa katastrofi. Tehonlisäys esim. tuolla FX-6300 – Asrock Pro3 -yhdistelmällä oli ylikellotustestissä 100 MHz, tällä sain Windowsin kerran päälle ja VRM:n lämmöt idlatessa nousivat jo järkyttävän nopeasti ja HWmonitorin näyttäessä 65c, kone kaatui. Onnekseni en kuitenkaan saanut poltettua VRM:ä, vaan homma skulasi BIOSin nollauksen jälkeen normaalisti.
Mutta siis. Emolevyn Power Phase näyttelee suurta osaa ylikellottamisessa. Vähintäänkin 6+2 Power Phase on suositeltavaa, mutta paremmalla Power Phasella kellottaminen helpottuu entisestään. WhiteBoxin Sabertooth 990FX R2:ssa on 8+2 Power Phase. Lisäksi kannattaa varmistaa virtalähteen tehon riittävyys, periaatteessa tämä ei prosessorin kanssa pitäisi olla ongelma, kunhan Watteja riittää, mutta näytönohjaimet jo peruskäytössään vaatii tietyn Amppeerimäärän toimiakseen vakaasti. Tämä on yleensä ilmoitettu virtalähteen tiedoissa +12V -merkintänä. Ongelmana on usein se, että halvimmat virtalähteet jakavat tuon +12V usealle ”kiskolle”, jolloin esim. omalla vanhalla virtalähteellä +12V oli 2 x 26A, kun taas näytönohjain vaati 28A. Tämä aiheutti satunnaisia bluescreen-kaatumisia. 8+2 Power Phase emolevyt on pääosin jo hyvin jäähdytettyjä VRM:nkin osalta, mutta varsinkin 6+2 -emoissa kannattaa varmistaa että VRM:llä on edes jonkinlaiset jäähdytyssiilit olemassa.
Toinen oleellinen osa on prosessori. Ihan kaikki prosessorit eivät ole ylikellotettavissa. AMD:n kaikki FX-prosessorit ovat lukitsemattomia, joten niiden osalta ongelmaa ei ole. Intelin Core-prosessoreissa mallimerkinnän perästä löytyy joko K tai X lukitsemattomista versioista. Molemmat, sekä AMD:n, että Intelin prosessorit kestävät aika hyvin ylikellottamista, mutta yksilökohtaisia erojakin löytyy.
Kolmas erittäin oleellinen osa ylikellotettaessa on jäähdytys. Ilmajäähdytteisenäkin voidaan päästä erittäin hyviin kellotuslukemiin, esim. FX-8350 pitäisi kohtuu vaivatta mennä ilmajäähdytteisenä 4.3 GHz ja hyvällä ilmajäähyllä jopa 4.5 GHz:iin. Vesijäähdytteisenä kyseistä prosessorista saa vielä revittä 100-300 MHz:ä lisää potkua.
Ja edelleen, ennenkuin alat ylikellottamaan, niin ota asioista selvää. Ei se että vilkaistaan Youtubesta mitkä asetukset JayZ tai Linus ovat nykäisseet vastaavalle kokoonpanolle, toimi. Kellottaminen täytyy tehdä askel kerrallaan ja jokainen vaihe täytyy stressitestata. Omalta osalta olen ajanut välitestinä 20min stressitestiä ja muuttanut tarpeen mukaan kertoimia tai coren jännitettä. Siinä vaiheessa, kun haluttu kellotaajuus on saavutettu, olen ajanut sitten varsinaisen kuormitustestin, yleensä vähintään tunnin mittaisena. Mun näkemys on että tunti on riittävä, kuten useilla muillakin. On kuitenkin sitäkin koulukuntaa jotka vannovat kuuden tunnin, tai jopa 12 tunnin stressitestaamisen nimeen. Tuo on ehkä tarpeen silloin jos pelisessiot tiedostetaan pitkiksi ja kone on käynnissä 24/7. Omalta osalta pelisessiot kuitenkin ovat enintäänkin muutaman tunnin ja kone pääasissa idlaa päiväsaikaan. Yöllä kone on kiinni.
WhiteBoxin osalta tein quick&dirty -kellotusta aina 4.5 GHz:iin asti. Eli käytännössä suljin BIOSista mahdollisia ongelmakohtia, kuten Cool&Quietin ja Spread Spectrumin. Lisäksi tietenkin asetin kellotuksen manuaaliselle ja muuttelin tämän jälkeen vain kertoimia. Käytännössä pääsiin 4.4 GHz:iin ilman sen suurempia häslinkejä. 4.5 siirryttäessä piti jo nostaa ytimen jännitettä ja asettaa muutkin jännitteet kiinteiksi (olivat automaatilla tähän asti). 4,6 GHz kans piti jo sitten kaivella apuja mm. Overclock.netin foorumeilta, että sain varmasti BIOSista kiinni kaikki, mikä mahdollisesti voisi aiheuttaa ongelmia. Tämän jälkeen 4.6 GHz sain aika helposti vakaasti hetken puljaamalla jännitteen kanssa ja ajelemassa Stress Testiä. 4.7 GHz olikin sitten oma lukunsa, se vaati vielä hieman lisää ”voimistelua” ja säätämistä, mutta viimein tänään sain sen vakaaksi. 4.7 on jo sellainen luku, josta mulla ei ole hinkua ylöspäin. Lasketaas, siis kahdeksan ydintä, joista vakiona revitään 4 GHz, tarkoittaa kokonaismäärältään 32 GHz. Nyt kun noilta kahdeksalta ytimeltä revitäänkin 4.7 GHz, se tarkoittaa 37,5 GHz, eli 5,5 GHz tehonlisäystä. Lähes 1,5 vakio suorinytimen tehoa. Eli aika hurja tehonlisäys loppujen lopuksi. Lämpöjen puolesta tehonlisäys ei hirveästi näy. Prosessori pysyy alle 60c:n, mutta prosessori socketin lämpötilat huitelee kuormituksessa 75 asteessa. Eli hirveästi ei tuosta enää ole varaa nostaa, ainakaa ilman jäähdytystoimenpiteitä socketin suuntaan. Tällä kuitenkin mennään nyt ja toivottavasti pitkään 🙂
Paketti kasaan
Koneen osat saapuivat kahdessa erässä maanantaina ja tiistaina. Tiistain pakettiin oli jääny vain vaimennuslevyt ja ledit, joten maanantaina päästiin jo kasaamaan. Joskin Posti onnistui toimituksiaan viivyttämään normaalista klo 17, aina kello 18:30 asti.
Maanantaina siis ajelin postiin ja noudin kotelon, virtalähteen ja muistit. Aiemminhan posti oli jo kiikuttanut uuden emolevyn ja prosessorin vesijäähdytyksen. Kotona sitten pakettia aukomaan ja kyllähän sieltä aarteita löytyi 🙂
Jokainen tietää miten käy kun kengännauhat solmii yhteen ja lähtee käveleen… no tohkeissani lähdin varastosta vauhdilla hakemaan antistaattista rannekettani, jolloin oikean jalan talvikengän nauhat tarttuivat vasemman kengän nauhakoukkuihin ja hihhei kun lennettiin t-paitasillaan hankeen vauhdikkaasti. Ja eihän se ranneke edes ollut varastossa, työpöydän laatikosta lopen löytyi. Seuraavaksi sitten kotelon kimppuun. Mallailin emolevyä koteloon ja ”mitäs punasta tuossa on, ööö, hei mitä hä, verta, mistä?!”. Taiston tuoksinassa olin onnistunut tökkäämään sormenpään johonkin ja ensitöikseen siivottiin sitten veripisarat pois emolevyltä. Kaikesta epäonnesta huolimatta, päätin jatkaa koneen kasausta.
Pikkuhiljaa osat alkoivat löytää paikkansa ilman suurempia ongelmia. Krakenin kans joutui hieman pähkäilemaan koteloon kiinnitystä, kunnes tajusin heidän onlineanimaatio-ohjeestaan klikata seuraavan vaiheen, jonka jo olin onnistunut itsekin päättelemään. Johdotuksissa tuli käytännössä vain yksi virhe, kun typerästi kytkin kotelopuhaltimet valmiiksi liitetyllä Molex-kaapelilla, enkä emolevyn puhallinpaikkoihin. Johdot sai todella fiksusti koteloon, eikä suuremmalti tarvinut niitten kans taistella. Yksi asia joka piti muistaa ensimmäisenä, kun aloittaa kasaamisen, oli kiintolevyjen kiinnitys alaosaan. Tämä siksi että jos/kun virtalähde ja kaikki johdot ovat paikallaan, niin ruuvien ruuvaaminen takaapäin kiintolevyihin on aikalailla mahdotonta. Noh, vanhat levyt jne… pysyy ne yhdeltä reunalta kiinnitettynäkin, eli unohdin siis tämän (eikä ainakaan vielä ole ollut resonointia havaittavissa) 😀 Alunperin suunnittelin ottavani toisen ulos puhaltavan kotelotuulettimen pois, jotta saan järkevämmin positiivisen paineen koteloon. Ja vaikka ko. puhaltimet puhalsivat alunperin täysillä, niin silti Krakenin puhaltimet minimiä puhaltaessaankin onnistuivat muodostamaan positiivisen paineen koteloon. Päädyin kuitenkin kiertämään ulos puhaltavien tuulettimien kierrosluvun 800 rpm heti kun olin korjannut niiden liitännän emolevylle.
Tiistaina saatiin sitten koneeseen vielä rgb-ledinauhat ja kontrolleri, sekä vaimennusmateriaali. Ja näiden asennuksen yhteydessä korjasin siis myös kotelotuulettimien liitännät. Ledinauhojen liimakiinnnitys oli lähinnä vitsi, mutta on ne nyt ihmeesti pysyneet paikoillaan. Toisessa ledinauhassa on lisäksi jonkinasteinen kosketushäiriö, ilmeisesti yhdessä vastuksessa ennen kolmea alimmaista lediä. Jos värin muuttaa keltaiseksi tai oranssiksi, niin kolme alimmaista lediä palaa vihreänä. Mikä toisaalta on varsin vinhan näköinen 🙂 Ledeihin olen kuitenkin loppujen lopuksi varsin tyytyväinen, mitä nyt kamera vääristää niiden värit vähän miten sattuu ja mm. valkoinen näyttää ihan siniseltä ja oranssi näyttää tuhruiselta valkoiselta yms… Vaimennusmateriaali olikin sitten ihan oma lukunsa. Päädyin sitä loppujen lopuksi liimaamaan vain emolevyn kiinnityslevyn pohjaan, alaosan kylkeen (lasin alle) ja etuosan ilmanottokanavan sisäpuolelle. Lasin alle tullut vaimennus oli hieman liian korkealla toisesta reunasta ja jouduin sitä työstämään jälkikäteen. Tuossa yhteydessä huomasin että materiaali on erittäin pehmeää ja repeää ikävästi liimauksien mukana. Sain kuitenkin tehtyä leikkauksen kohtuu siististi, mutta nyt kun tietää materiaalin luonteen, niin en sitä ko. koteloon taida muualle edes yrittää. Kuitenkin, äänentasot mitattuna on samaa luokkaa vanhan kotelon kans, mitä nyt erittäin kovilla, pitempään kestävillä kuormituksilla vesijäähyn puhaltimet pitää aika kiitettävää ääntä, tosin tähänkin on syynsä ylikellotuksella, josta kertonen seuraavassa blogitekstissä lisää.
tulossa pian…
Paketti alkais olla kasassa, piakkoin lisää juttua…
Kingston HyperX Fury 1866 MHz -muistit
Jatkoa sarjaan miksi ja mitä. Tässä sarjassa pyrin valottamaan miksi jonkin komponentin tai lisälaitteen ostin. Sekä kertomaan hieman laitteesta itsestään.
Muistien valintakriteerinä oli ehkä yksi erikoisimmista. Vanhassa kokoonpanossa muistina oli 2x4Gt G.Skill RipjawsX 2133+ MHz DDR3, eli siis muistiväylää ylikellottamalla päästiin noihin 2133 MHz:n lukemiin. En ollut varma miten tuleva emolevyni tukee muistien kellotaajuuden ylikellottamista, vaikkakin siitä epäilyksiä oli (että tukee). Enkä kyllä asiaan edes jaksanut perehtyä, koska loppujen lopuksi se että onko muisti 1866 vai 2400 MHz, ei juurikaan asiaan vaikuta. No Ripjawseissa toki oli sekin hyvä puoli, että ne olivat CL9-viiveellä toimivia. Eli käytännössä siis kyseessä on erittäin pätevät muistikammat. WhiteBox kuitenkin rakentuu nimensä mukaisesti paljon valkoisen ja mustan ympärille, ja kun Ripjawsit ovat siniset, enkä niitä jaksa alkaa maalaamaan, niin myyn ne pois. Tilalle WhiteBoxiin tulee lähinnä saatavuuden ja värin (valkoinen) vuoksi Kingstonin HyperX Fury 1866 MHz CL10 -DDR3-muistit. En usko hirveästi häviäväni tässä vaihdossa, ainakaan mitä oma silmä erottaisi.
Muistia koneessa tulee olemaan 4 x 4 Gt:a. Trollikansa jo huutaa miksei 1×16, tai edes 2×8 Gt? No 1×16, onko noita kampoja, en edes vilkaissut x) mutta haloo, kaunista pitää yksi kampa muistipaikoissa ja kolme tyhjänä, samasta syystä 2 kampaa on hieman nounou. Käytännössä kuitenkin AMD-alustalla 16 Gt muistia on ainakin mulle enemmän kuin tarpeeksi. Nykyisen 8 Gt:n kans olen seurannut muistinkäyttöä satunnaisesti, enkä koskaa millään kuormalla missään tilanteessa ole päässyt yli 7 Gt:n. Joten miksi ihmeessä tahtoisin yli 16 Gt, tai periaatteessa edes yli 8 Gt:a.
”Toimituksen” huomautus näin muutaman vuoden jälkeen 2021:
Tokihan muistikampojen määrässä kannattaa huomioida myös käytettävissä olevat muistikanavat. Jos tuetaan vain single channelia, niin tällöin on teknisesti sama vaikka käyttää vain yhtä kampaa (jos mahdollista). Mutta jos tuetaan dual channelia, niin ehdottomasti vähintään kaksi kampaa käyttöön ja quad channelilla neljä. Yksinkertaistettuna, muisti on kokonaisuutena nopeampaa mitä paremmin käytettävissä olevat kanavat hyödynnetään.
Eli loppuyhteenvetona todettakoon. Olisin voinut ostaa toisen setin Ripjawseja, ja irrottaa jäähdytysrivat niistä ja maalata ne valkoiseksi, ei kummoinen homma. Laiskuus kuitenkin voitti ja päätin tilata Kingstonin valkoiset kammat, sen sijaan että alan askartelemaan ja pahimmassa tapauksessa jopa olisin onnistunut rikkomaan osan muisteista. Meinaan, askartelua varmasti ehdin tekemään muutenkin 😉
EVGA GeForce GTX 960 SSC -näytönohjain
Jatkoa sarjaan miksi ja mitä. Tässä sarjassa pyrin valottamaan miksi jonkin komponentin tai lisälaitteen ostin. Sekä kertomaan hieman laitteesta itsestään.
Näytönohjain… EVGA GTX 960 SSC ACX 2.0 on itsellä ensimmäinen hieman parempi pelinäytönohjain sitten GeForce2 MX 400 (vai mikä se oli silloin joskus) :D. Toki kun tarkaksi ruvetaan, niin tämä painos on vain 960 ja vain 2 Gt:n muistilla varustettu. Jossakin vaiheessa olisi unelmana saada GTX 980ti, mutta saa nyt nähdä päästäänkö sinne koskaan, 980 olis myös kova sana. Tai jos nyt unelmoinnista puhutaan niin Titan X 😛
Mutta se siitä unelmoinnista. Edellisen kerran konetta kasatessa tuuppasin siihen kohtuu edullisen GT 730:n, joka puolen vuoden jälkeen vaihtuikin GTX 750ti:iin. Näistä jälkimmäinen on muuten hinta-laatusuhteeltaan varsin mainio pelikortti, jos siis budjettiluokassa on tarkoitus pysyä. Ja jos on vielä hitusen ylimääräistä sijoittaa näytönohjaimeen, niin tuo GTX 960 on todella mainio laite. Näin jälkikäteen lähinnä harmittaa 2 Gt muisti tuossa laitteessa, mutta oma moka ostovaiheessa. Lähinnä tuon vuoksi suunnittelenkin/haaveilenkin GTX 980:stä. Toinen vaihtoehto olisi hommata toinen 960 ja pukata ne SLI-siltaan, mutta tuo 2Gt:n versio ei nyt tuohon vaihtoehtoon houkuta. Vaikka sinällään 2Gt on yhtä näyttöä käytettäessä aikalailla tarpeeksi.
Ja miksi sitten tuohon 960:een päädyin. Noh, piti saada 750ti korvattua hieman potkivammalla laitteella. Periaatteessa 750ti riitti itsellä kaikkeen muuhun pelaamiseen, mutta niinkin tuore peli, kuin MS Flight Simulator X vaatii sekä prosessorilta, että näytönohjaimelta aika paljon, joten update. Eikä tuo 960 vielä edes kovin vahvasti potki FSX:ää, kyseessä kun on vanhanaikainen paljon CPUa hyödyntävä peli, niin myös CPU on tuossa vahvassa osassa. Siihen nähden 960 on aikalailla ”tehokkain” mahdollinen näytönohjain, mitä esim. FX-8350:n kanssa on järkevää käyttää FSX:ään. Eli ko. prossu ei ehdi näyttikselle syöttää dataa niin nopeasti, etteikö näyttis pysyis perässä. Tämä siis vain minun teoria ja väittäisinkin että esim. 980:llä tuo hyötysuhde jäisi aika marginaaliseksi. jos siis FSX:ään haluaa potkua, niin goIntel, tämän voi varmentaa myös FSXMark11-testituloksista. Valitettavasti aktiiviset simulaattorikäyttäjät ovat valveutunutta sakkia ja lähes kaikki testitulokset on Inteliä, mutta keskustelusta löytyy myös AMD-tuloksia, jotka kyllä selkeästi jäävät jalkoihin.
Massamuistit
Jatkoa sarjaan miksi ja mitä. Tässä sarjassa pyrin valottamaan miksi jonkin komponentin tai lisälaitteen ostin. Sekä kertomaan hieman laitteesta itsestään.
Käydääs ensin läpi vanhat. Eli koneen vanhin osa löytyy vanhoista kiintolevyistä. Tämä on siis Samsung Spinpoint F1 -kiintolevy, kapasiteettia 500 Gt:a, 7200 RPM, 16 Mb cache ja 3 Gt:n Sata. Kyseiseltä limpulta alkaa pikkuhiljaa ikä loppumaan, joten uuden levyn ostoon joutunee piakkoin. Olin luulossa että koneen molemmat kiintolevyt ovat samaa sarjaa, mutta itse asiassa NAS-asema lienee niellaissut toisen jo aiemmin. Toinen kiintolevy WhiteBoxissa tuleekin olemaan Western Digitalin Blue, josta mulla ei oikeastaan ole mitään hajua mistä tuollainen on itselle tullut, ilmeisesti jonkin vanhan koneen ”jäämistöä”. Kyseessä siis muuten samanlainen limppu kuin edellinenkin, mutta 6 Gt Sata liitännällä. Myös tämä alkaa ikänsä puolesta lähennellä autuaampia maita, joten uutta tilalle jossakin vaiheessa. Ja vaikka nämä uusiksi WhiteBoxiin meneekin, niin toimintaa ne tulee jatkamaan NAS-palvelimessa, jossa siis tälläkin hetkellä on kaksi 500 Gt levyä RAID1-asetuksilla. Hyvähän se on olla varalla limppuja, vaikkakin vanhoja 🙂 Niin ja hei, nuo kaks 500 Gt:n asemaa tulen todennäköisesti korvaamaan yhdellä Teran asemalla, tai ehkä kahdella, RAIDina ja 5400RPM ja…
Vanhanaikaisista kiintolevyistä päästäänkin modernimpaan tekniikkaan. Muutama vuosi sitten mulla oli käyttökoneena Acer Aspire XC100!!! Kyllä, ajatuskin yököttää. Mutta tuohon aikaan olin taloudellisesti todella tiukilla ja tarjouksesta ostettuna kyseinen mylly oli todella halpa. Joskin myöhemmät kokemukset osoittivat sen myös todella huonoksi. Jossakin vaiheessa ostin kuitenkin kyseiseen Aceriin Kingston SSDNow 300-levyn, 120Gt kapasiteettia ja vanhaa kiintolevyä toki nopeampia, mutta ei se tuota Aceria pelastanut. Siinä siis historia ensimmäiselle Kingstonin ostolle. Valintakriteerinä oli lähinnä luku- ja kirjoitusnopeus (500 Gt/s). Useassa SSD:ssä tuo kirjoitusnopeus jää muuten huomattavasti lukunopeudesta, eli kannattaa olla näissäkin tarkkana. Toki hintakin näytteli tässä osaansa. Syksyllä tarttui sitten Kärkkäisellä käydessä matkaan samanmoinen SSD, mutta 240Gt:n kapasiteetilla. Kun noita sittemmin on päässyt kunnolla hyödyntämään, niin onhan ne ihan loistava vehkeitä.
Sen kummempaa dramatiikkaa ei levyihin liity tältä osin. Myöhemmässä vaiheessa toivottavasti lisää noitten vanhojen kiintolevyjen korvaamisesta.
AMD FX-8350 -prosessori
Jatkoa sarjaan miksi ja mitä. Tässä sarjassa pyrin valottamaan miksi jonkin komponentin tai lisälaitteen ostin. Sekä kertomaan hieman laitteesta itsestään.
Alunperin ostin koneeseeni AMD FX-6300 -prosessorin. Joulun alla, kun ongelmat alkoivat kasaantumaan, päätin myös prosessorin pistää uusiksi. Jimmsiltä katselin FX-9xxx -sarjan prossuja, mutta niitä ei tuolloin saatavilla ollut, joten 8350 oli seuraavana listalla. Jälkikäteen asioita tutkailleena 8350 näyttisikin järkevämmälle vaihtoehdolle, kuin 9xxx -sarjan prossut. Ylikellotettavuus on parempi ja muiltakin osin prossua on kiitelty. Myös 8320 on paljon kehuttu, mutta hei, kyllähän tuo 8350 kestää kellottaa korkeammalle 😉 Siinä oikeastaan lyhykäisyydessään syy miksi ko. prossuun päädyin. Jos tuolloin olisin tiennyt, että myös emo menee piakkoin uusiksi niin… Intel, mutta aina ei voi voittaa (lähinnä omaa tyhmyyttä tämäkin siis) :/
Jos nyt vielä yleisesti ko. prossusta. Kyseessä siis AMD:n prosessoriperheen yksi tehoikkaimista prosessoreista tällä hetkellä. Kahdeksan ydintä pörräävät 4 GHz taajuudella. Tiettävästi ko. suoritinta saadaan ilmajäähdytteisenäkin ajettua 4,5 GHz taajuudella ja vesijäähdytteisenä sen pitäisi pysyä vakaana jopa 4,8 GHz:ssä. Ja kun uudessa kokoonpanossa kaikki kellotuksenkin suhteen pitäisi olla ok, niin kenties yritän omankin setin saada ainakin tuonn 4,5 GHz:iin ruuvattua 🙂