Ensimmäinen osa sarjassa miksi ja mitä. Tässä sarjassa pyrin valottamaan miksi jonkin komponentin tai lisälaitteen ostin. Sekä kertomaan hieman laitteesta itsestään.
Todetaan nyt heti alkuun, että kotelo ei vielä ole hallussa (tulossa kolmen viikon sisään), joten mistään arvostelusta ei ole kyse. Mielipiteet pohjautuvat pääosin internetistä löytyvään kuva- ja videomateriaaliin.
Pohjustukseksi hieman historiaa. Omistan tällä hetkellä Compucasen 6C28BS-UG -miditornikotelon. Kotelo maksoi 48 € vuonna 2007 ja on haukkunut hintansa moneen kertaan. Sittemmin koteloa on mm. äänieristetty bitumimatolla ja äänieristelevyllä ja kotelon paino on jotai huikeaa, melkein voisi puhua panssarista tässä yhteydessä. Koppa on nähnyt yhdet jos toiset sisuskalut ja se alkaa näkymään kaikessa. Käytännöllisyydestä ei kyseisen lootan kohdalla voi puhua, vaan johdot pääsääntöisesti ovat kopassa kuin pommin jäljiltä.
Miksi sitten päädyin NZXT:n S340 -koteloon. Taannoin aloin katselemaan koteloita sillä silmällä josko jotain mieleenkiintoista löytyisi. PC-kotelot ovat aina olleet joko tylsiä, tai sitten täysin yliammuttuja, ns. tyylikästä jopa sisustukseen sopivaa koteloa on ollut aika työläs etsiä. Väriksi valikoitui valkoinen ihan vain talomme yleisen sisustuksen huomioon ottaen. Toinen valintakriteeri oli koko, täyskokoinen torni ei tullut kyseeseen ja htc-/mikrokotelot olisivat vaatineet käytännössä koko koneen uusimista, joten ainut järkevä vaihtoehto oli miditorni. Muutaman verkkokaupan kotelovalikoimat selasin läpi ja loppujen lopuksi mulla oli kymmenkunta vaihtoehtoa joista valita. Näitä kun sitten selailin läpi ja vertailin, niin kaikki yli- ja alihintaiset tipahtivat suosiolla pois. Muutamasta jäljelle jääneestä kotelosta S340 näytti houkuttelevimmalle. Lähinnä toimitusaika näytti karsealle 28-30 pv. Suomalaiset verkkokaupat kahlasin läpi ja kyseistä koteloa ei suomenmaasta näyttänyt löytyvän, joten luottokauppiaalta Jimm’siltä tilausta vetämään 109 € hintaan.
Sittemmin olen tutkinut koteloa lisää ja täytyy sanoa että saatoin osua kultasuoneen. Kotelo on käytännössä jaettu kahteen osaan, ylä/vasen- ja ala/oikeaosa, jotka on eroteltu ”välilevyllä”. Alaosa jää kokonaan piiloon ja sinne sijoittuu virtalähde ja 3,5″ kiintolevyt, myös kaikki johdotukset jäävät käytännössä piiloon ala/oikean osan (pleksilasista katsottuna) ja alaosan taakse. Alaosan päälle sijoittuu myös 2,5″ levypaikat. Näin on saatu kokonaan pois levypaikat perinteisestä sijainnista koneen etuosasta (niinku oikeasti edestäpäin katsottuna x)). 5,25″ paikkoja ei kotelossa ole, joten CD/DVD/Bluray -puljaamista harrastavat hommaavat ulkoisen aseman, tai opettelevat tavoille ;).
Etuosan levypaikkojen tilalla on paikat kahdelle 140mm puhaltimelle. Myös ohuet vesijäähdytysmoduulit istuvat tälle paikalle (kuten NZXT Kraken X61). Kotelon sisällä huomion varastaa eräänlainen ”johtokisko”. Joka toisaalta jäykistää koteloa, mutta myös huolehtii siitä että johtohässäkät saadaan kätevästi vietyä pois silmien ulottuvilta oikean osan taakse. Kotelon mukana tulee kaksi 120 mm NZXT FN V2 -tuuletinta. Ai niin, kotelossa ei myöskään ole reset-nappia ollenkaan. Kotelo muuten on 90-prosenttisesti teräksestä valmistettu, joten kestävyyttä löytyy.
Omaan projektiin tämä siis sopii kuin nenä päähän ja ainakin näin ennakkoon odotan innolla saavani kotelon käyttöön. Kehujahan tuo on kerännyt ympäri maailman varsin kiitettävästi ja kenties saatavuus omalta osaltaan kertoo kotelon suuresta suosiosta.